A+ A A-
Vaara-Karjalan teemahankkeet 11.2.2020

Ilomantsilaista runonlaulua ja draamaa musiikkinäytelmän keinoin

Ilomantsin Kalevalaiset Naiset ry käsikirjoitti ja toteutti teemahankkeen avulla vanhoihin ilomantsilaisiin alkuperäisrunoihin perustuvan musiikkinäytelmän. Ajatuksena oli kehittää kansainvälistyvään matkailuun soveltuvaa ohjelmistoa, jossa on vahvasti esillä paikallinen kulttuurihistoria. Alkuperäisrunoja ei ole aiemmin esityksissä hyödynnetty. Käsikirjoittaja-ohjaaja Sinikka Tossavaisen mukaan materiaalia on ollut hurjan paljon ja aineksia olisi vaikka minkälaisiin tarinoihin.
– Tragiikkaa ja jopa kauhukertomusten aiheita on niin paljon, että ihan suotta niitä on elokuvista hakea, Tossavainen naurahtaa.
 

kantele ja työryhmä

Musiikkinäytelmää työstämässä Yngve Lostedt (vas.), Liisa Matveinen, Sinikka Tossavainen ja Hannu Lappalainen

Kalevalan mitta elää Ilomantsissa edelleen

Projekti lähti liikkeelle, kun nykyinen Ilomantsin Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Liisa Matveinen muutti takaisin Ilomantsiin ja hän heitti idean runonlauluperinteeseen pohjautuvasta ohjelmistosta.- Ilomantsissa elää ihmisten puheissa edelleen Kalevalan mitta ja tarinat, joten alkuperäisrunojen käyttäminen oli houkuttelevaa. Siellä on erilaisia runoja, joista löytää tutut Kalevalaiset tarinat, Matveinen kertoo. Sinikka Tossavaiselle annettiin vapaat kädet tehdä käsikirjoitus Liisa Matveisen laulujen ja kantelemusiikin pohjalle. Tunnetuimpia runonlaulajia Ilomantsissa ovat Mateli Kuivalatar (1771-1846) sekä Simana Sissonen (1786-1848). Aluksi projektin työnimenä oli Kunnottomat kosijat ja ohjelman hioutuessa näytelmäkappale sai nimekseen Kohtalokas suo.

Näytelmää työstää tiivis porukka. Lopullisessa esityksessä on mukana viisi naista ja kolme miestä ja yhdellä henkilöllä on useita rooleja.  Toukokuu käytettiin esityksen harjoittelemiseen. Tossavaisen mukaan Harjoitusaikataulu haluttiin tehdä tiiviiksi, jotta joka harjoituskerralla ei tarvitse aloittaa niin sanotusti alusta, vaan mielenkiinto ja fokus säilyy koko harjoituskauden ajan. – Kysymyshän on ihmisten ajasta ja sitoutuminen on näin helpompaa. Koko prosessi harjoituksineen on esiintyjille yhdessä tekemisen matka, jossa on välillä pää pilvissä, mutta jalat pidetään maassa, Tossavainen toteaa.

Kohtalokas suo3

Musiikkinäytelmästä voi löytää Kalevalasta tuttuja hahmoja ja tarinoita. Kuuttaren korut varastetaan, Väinämöinen laulaa Joukamoista suohon ja loitsut johtavat niin hyviin kuin pahoihin seurauksiin. Nykyaikaa esityksessä ei toki ole unohdettu, sillä tarinassa on ajankohtaisia välähdyksiä mm. masentumisesta, siitä toipumisesta ja esimerkiksi nuoren kapinoinnista vanhemman mielipiteitä vastaan. Todentuntua näytelmään tuovat Riitta Laakson hankkimat rekvisiitat, puvustuskankaat ja matonkuteista tehdyt pukujen ja asusteiden jäljittelyt sekä paikallisen puusepän näytelmään tekemä kantele.

Paikallinen kulttuuri ja matkailu kohtaavat

Musiikkinäytelmä antaa matkailuyrittäjille mahdollisuuksia tarjota asiakkailleen paikallisen, vahvan elämyksen ja esiintyjille iloa yhteisestä tekemisestä ja kulttuurin vaalimisesta.  Aiemmat esitykset ovat eläneet pitkään ja toivotaan että esitys jatkaisi elämää vielä useita vuosia. Tähtäimessä ryhmällä on vasta vuosi 2020, koska ohjelmistot myydään hyvin paljon etukäteen. Ulkomaalaiset on  huomioitu siten, että esityksen kulku on kerrottu heille englanniksi ennen varsinaista esitystä. Käännökset on toteuttanut Yngve Lostedt.
– Suomen kieli on niin rikas ja ainutlaatuinen, että tämän kaltaisen esityksen vivahteet tulevat aina parhaiten esiin suomenkielisessä versiossa, Liisa Matveinen toteaa.

Ilomantsin Kalevalaiset naiset on perustettu v. 1963. Yhdistyksessä on jäsenenä 60 aktiivista naista ja myös miehet toivotetaan tervetulleiksi mukaan. Matveisen mukaan Ilomantsi on merkittävä runonlaulupitäjä ja kantele on Ilomantsin keulakuva. Sitä taustaa vasten yhdistyksen työ ja esimerkiksi tämä tarinaa kertova musiikkiesitys ovat Ilomantsille tärkeitä. Kohtalokas suo -pienoisnäytelmä esitettiin Kalevalanpäivän ja Suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi Ilomantsin Kansallistalolla 28.2.2020.

Rooleissa esiintyvät Tellu Turkka (Katri), Liisa Matveinen (Katrin veli Joukamoinen), Anna-Liisa Hassinen (Katrin ja Joukamoisen äiti), Yngve Lostedt (Väinämöinen) sekä Matti Laakso (Katrin ja Joukamoisen isä, kertoja ja varas).

Videolla työryhmän mietteitä ja videoklippejä esityksestä:

Mari Mustonen

Hanketyöntekijä

Vaara-Karjalan Leader ry

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa