A+ A A-

Maaseutupalvelujen muut viranomaistehtävät

Maaseutupalvelujen toimintaan kuuluu tukihallintotehtävien lisäksi muita viranomaistehtäviä.

1. Satovahinkoasiat

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen vastaanottaa ja käsittelee satovahinkoilmoituksia ja satovahinkokorvaushakemuksia. Pinta-alaperusteisia tukia hakeva viljelijä on tukiehtojen mukaan velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti satovahingoista. Vahingosta tulee ilmoittaa heti, kun se on havaittavissa. Mikäli lohkolta on kuitenkin korjattavissa satoa, ilmoituksen jättäminen ei kuitenkaan poista sadonkorjuuvelvollisuutta.

Satovahinkoilmoitus (Lnro 118A) jätetään siinä tapauksessa kun vaurioituneesta kasvustosta ei haeta korvausta. Tällaisia tapauksia ovat mm. viljelykasvit, joille ei makseta satovahinkokorvausta ja tapaukset, joissa vahingoittunut pinta-ala jää alle satovahinkokorvauksen omavastuurajan.

Satovahinkokorvaushakemus (Lnro 118) tulee jättää talvehtimisvahinkojen (Lnro 212) osalta 15.6. mennessä ja kasvukauden aikaisten vahinkojen osalta 31.10. mennessä. Vahinkolohkon kasvustoa ei saa päättää/hävittää, ennen kuin maaseutuelinkeinoviranomainen on suorittanut lohkolle satovahinkokorvauksen maksun edellytyksenä olevan satovahinkokatselmuksen.

Satovahinkoilmoituksen ja – korvaushakemuksen lomake ja täyttöohjeet löytyvät suomi.fi palvelusta hakusanalla satovahinko. Satovahinkokorvauksista säädetään Laissa satovahinkojen korvaamisesta (1214/2000) ja sen perusteella annetusta maa- ja metsätalousministeriön Asetuksessa satovahinkojen korvaamisesta (213/2011).

2. Hukkakaura-asiat

Maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviin kuuluvat hukkakaurakatselmukset ja hukkakaurarekisterin ylläpito. Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa myös neuvontaa hukkakauran torjuntaan liittyen. Hukkakaura on lakisääteisesti torjuttava kasvi (Laki hukkakauran torjunnasta 185/2002 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta 24.4.2002/326).

Maanomistaja tai maanvuokraaja on velvollinen ilmoittamaan hukkakauraesiintymistä omistamallaan alueella. Myös muut henkilöt voivat tehdä ilmoittaa esiintymästä, jolloin ilmoittajan henkilöllisyyttä ei kerrota maa-alueen haltijalle viranomaisen toimesta. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Viljelijät ilmoittavat hukkakaurasaastuneiden lohkojen tilanteen vuosittain päätukihakemuksen peruslohkolomakkeella.

Hukkakauraan ja sen torjuntaan liittyviä hyödyllisiä tietoja löytyy myös Elintarviketurvallisuusviraston hukkakaura-aiheisilta sivuilta.

3. Riistavahingot ja petoeläinvahinkoasiat

Riista- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa 105/2009. Laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtion talousarvion määrärahoista varoja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta estämiseen.

Korvausta maksetaan hirvieläimen aiheuttamasta

  • viljelysvahingoista

  • kotieläimelle aiheutuneesta vahingosta

  • metsävahingoista ja metsänviljelyaineiston vahingoista.

Suurpetovahinkojen osalta korvausta maksetaan pedon aiheuttamista

  • viljelysvahingoista (koottu sato, mehiläispesät, tallatut alueet)

  • kotieläimelle aiheutuneet vahingot

  • sekä eläinten pitoon tarkoitettujen rakenteiden vauriot

  • metsästys- tai muussa työtilanteessa petoeläimen hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira tai sen vammojen hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikustannuksia.

  • Petoeläinvahinkokorvausta haetaan lomakkeella 131: ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus petoeläimen aiheuttamien viljelys-, eläin- ja irtaimistovahinkojen korvaamiseksi ” ja
  • hirvivahinkokorvausta lomakkeella 148 ”Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus hirvieläimen aiheuttamien viljelys- ja kotieläinvahinkojen korvaamiseksi”.

Tapahtuneesta vahingosta tulee ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi vahingon havaitsemisen jälkeen. Petoeläinkorvauksen maksaminen edellyttää maaseutuelinkeinoviranomaisen katselmuskäyntiä vahinkopaikalle vahingon toteamiseksi. Eläinvahinkotapauksissa eläimen raatoa ei tule hävittää ennen katselmusta.

Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa havainnoistaan Riistanhoitopiiriin ja käyttää tarvittaessa Riistanhoitopiirin ja yhdistysten asiantuntijoita apuna vahinkojen toteamisessa. Tapahtunut vahinko (vahingon kohde, vahinkopaikka, vahingonaiheuttajan jättämät jäljet) kannattaa lisäksi dokumentoida esim. valokuvaamalla aina kun se on mahdollista.

Riistavahinkolain mukaista korvausta maksetaan korvausehtojen täyttyessä. Riistaeläimen aiheuttamasta viljelysvahingosta voidaan korvata enintään menetetyn sadon arvoa vastaava määrä sekä vahingoittuneiden puutarha- ja taimitarhakasvien käypää arvoa vastaava määrä. Korvauksen määrää viljelysvahinkojen osalta laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon säästyneet sadonkorjuu- ja muut kustannukset. Korvausta ei makseta riistapelloille aiheutuneista vahingoista. Viljelysvahingon määrää ja sen arvoa laskettaessa käytetään satovahinkojen korvausjärjestelmän

mukaisia viljelyskasvien yksikköhintoina ja normisatomääriä. Kotieläinten korvausarvosta säädetään Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista 503/2012.

4. Asiantuntijalausunnot

Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa tarvittaessa kirjallisia asiantuntijalausuntoja toimialaansa liittyen muille viranomaisille, rahoituslaitoksille ja yksityisille asiakkaille.

Tällaisia lausuntoja ovat muun muassa:

  • peltomaan hinta-arviot

  • todistukset maataloustukimaksatuksista

  • todistukset peltoalueiden tukikelpoisuuksiin liittyen

  • lausunnot maatalouden harjoittamisesta

Maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee myös maataloustukien panttauksia ja ulosottoja. Kirjallinen panttausilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin ennen tukimaksatusten alkua ja siinä tulee olla sekä pantin antajan että pantinsaajan allekirjoitus. Maataloustukien ulosottoja käsitellään vain ulosottoviranomaisen kirjallisesta toimeksiannosta.

Tulvavahinkolain mukaiset tehtävät

Poikkeuksellisten tulvien vahinkoihin voi saada korvausta poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, muutoksineen) mukaisesti. Korvausta voi hakea mm. puutarhatuotteille, korjatulle sadolle, yksityisteille, silloille, rakennuksille ja irtaimistolle aiheutuneesta vahingosta. Korvausta voi hakea myös vahingosta, joka aiheutuu viljelijälle tulvan takia kylvämättä jäämisestä sekä niistä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet edellisessä kappaleessa tarkoitettujen vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä.

Korvausta haetaan Mavin lomakkeella 129A. Korvaushakemus on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi vahingon tapahduttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tulvan päättymisestä. Kasvavan puuston osalta aikaa on seuraavan vuoden kesäkuun loppuun. Maaseutuelinkeinoviranomainen suorittaa maastokatselmuksen vahinkopaikalle aina kun tulvavahingosta haetaan korvausta.

Korvausta ei makseta, jos tulvan aiheuttama vahinko olisi tulvan sattuessa ollut vahingonkärsijän kohtuullisin toimenpitein estettävissä. Korvausta myönnetään enintään 80 prosenttia arvioiduista vahinkokustannuksista. Alle 117,73 euron korvaussummia ei makseta.

Eläintenpitäjäksi rekisteröitymiseen liittyvät asiat

Maaseutuelinkeinoviranomainen ylläpitää eläintenpitäjärekisteriä, johon rekisteröidään eläintenpitäjät ja eläinten pitopaikat. Rekisteri-ilmoitukset tehdään Elintarviketurvallisuusviraston

internet-sivuilta löytyvillä lomakkeilla (linkki). Lomakkeita voit kysyä myös maaseututoimistoista, johon lomakkeet myös palautetaan. Annamme mielellämme lisätietoja rekisteröintilomakkeiden sisältöön ja täyttöön liittyen.

Velvoite eläintenpitäjäksi rekisteröitymisestä ja eläinten pitopaikkojen rekisteröinnistä koskee

  • nauta-, sika-, lammas- ja vuohieläimiä,

  • kaikkea siipikarjaa,

  • tarhattuja riistaeläimiä,

  • mehiläistarhoja ja

  • turkistarhoja

Rekisteröitymisvelvollisuus koskee myös harraste-eläintenpitäjiä, kuten yksittäisten kesälampaiden tai possujen pitämistä. Maataloustukia hakevien tulee huomioida, että eläinten merkinnän ja rekisteröinnin säädösten noudattaminen on osa maatalouden täydentäviä ehtoja, jolloin yksikin rekisteröimätön lemmikkilammas voi aiheuttaa seuraamuksen niihin tukiin, joiden ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen.

Ilmoitus eläintenpidon aloittamista tulee tehdä viimeistään eläimen saapuessa tilallesi. Voit tarvita eläintenpitotunnusta jo eläimen luovutuksen yhteydessä, jolloin rekisteröityminen täytyy tehdä etukäteen. Eläintenpitoon liittyvä keskeyttämisilmoitus tehdään, kun eläimiä ei ole hallinnassa yli 6 kuukauteen. Eläintenpidon lopettamisilmoitus tehdään eläintenpidon lakatessa, viimeisen eläimen lähdettyä pitopaikasta.

Nautojen, sikojen sekä lammas- ja vuohieläinten osalta tulee huomioida myös pakollinen, eläinyksilökohtainen merkitsemis- ja rekisteröintivelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa eläinten merkitsemistä korvamerkein ja niiden rekisteröimistä eläinlajikohtaiseen yksilöeläinrekisteriin. Hevosilla tulee olla yksilökohtainen tunnistusasiakirja. Näistä vaatimuksista voit lukea lisää Elintarvikeviraston internet-sivuilta:

Nauta

Sika

Lammas- ja vuohieläimet

Hevoseläimet

Joensuun seudun maaseutupalvelut

Tehtaantie 8
80400 Ylämylly

Leader tahkalogo negaEU lippu nega