Päivä paistaa kivijalan lomasta kun lattioiden alla ollutta hiekkaa, multaa ja turvetta kärrätään ulos. Ja vanha hirsiseinä paljastuu puretun ulkovuorauksen alta. Karhunpään kylätalo on siis purettu lähes alkutekijöihinsä ja työhön on tartuttu kirjaimellisesti perustuksia myöten. Mutta tarkoitus onkin tehdä sellaista jälkeä, ettei ainakaan seuraavan polven tarvitse samaan asiaan tarttua.
Kaksi kylää yhdessä
Kaksi Valtimon kunnan eteläisintä kylää, Karhunpää ja Kalliojärvi, käynnistivät alkukesällä yhteisen kylätaloprojektin. Lähellä kylien rajaa sijaitseva Karhunpään vanha maamiesseuran talo on tarkoitus kunnostaa kylien yhteiseksi kokoontumispaikaksi.
- Metsästysseura Karhunpään Karhuveikot teki toissavuonna kaupat lähes parikymmentä vuotta käyttämättömänä olleesta talosta. Pari vuotta mietiskeltiin ja kun saatiin puhuttua molempien kylien kyläyhdistykset ja Martatkin hankkeeseen mukaan niin uskallettiin hakea kunnostukseen rahoitusta Vaara-Karjalan Leader ry:n kautta, kertoo metsästysseuran puheenjohtaja ja hankkeen aktiivi Jaakko Sirkkiä.
Yhteistyössä onkin voimaa. Kyliltä löytyy omasta takaa osaajia lähes jokaiseen työvaiheeseen. Kirvesmiehiä, sähköasentajia ja kaivinkoneita sekä traktoreita löytyy, vain muuraustyötä ostetaan ulkopuolelta. Talkootyöllä onkin iso merkitys hankkeen toteutuksessa, 150 000 euron kokonaisbudjetista puolet katetaan talkoilla. Se tarkoittaa lähes viittä tuhatta talkootyötuntia.
- Meillä on yhteiset talkoot joka keskiviikko ja lauantai. Ja aktiivisin eläkeläismiesten porukka on täällä usein muulloinkin. Perusporukkaan kuuluu vajaat kymmenen henkeä, mutta parhaimmillaan talkoissa on ollut parikymmentä tekijää. Talkootyön määrän saavuttaminen ei tule olemaan ongelma, toteaa koolla oleva talkooporukka yksissä tuumin.
Uusi elämä vanhaa kunnioittaen
Kylätalon remontti on todella perusteellinen, sen verran huonoon kuntoon rakennus on ehtinyt päästä. Tähän mennessä on purettu kaikki lattiat ja kärrätty ulos vanhat multiaiset. Alimpia hirsiä on vaihdettu monesta kohtaa ja kivijalkaa uusitaan samalla. Osittain talo kelluu vielä tunkkien varassa. Puretun ulkovuorauksen alta näkee, että vanha hirsikehikko on koottu useammasta osasta. Seinien historia ulottuu siis paljon rakennusvuotta 1920 pidemmälle, hirret ovat peräisin vanhasta maalaistalosta muutaman kilometrin päästä.
- Remontissa kunnioitetaan vanhan talon henkeä. Ikkunat uusitaan entisen näköisiksi ja sisäseinät kunnostetaan vanhoja levyjä hyödyntäen. Ulkovuorauskin tehdään hirsiseinän näköiseksi. Lämpö saadaan uudesta tiilisestä leivinuunista, talvisaikaan käytettävissä ovat myös sähköpatterit. Sisävessakin tehdään ja kunnollinen keittiö, että taloa voisi paremmin käyttää tilaisuuksien ja juhlien pitopaikkana myös talvella, Jaakko Sirkkiä valottaa remontin kulkua.
Rakennuksen remontoinnin lisäksi urakka pitää sisällään myös piha-alueen laittamisen. Tontti sijaitsee aivan luonnonkauniin Neitivirran rannassa ja maisemaa joelle päin on jo avattu. Lisäksi pihapiiriin on siirretty metsästysseuran kota ja laavu.
- Aikaa koko remontin tekemiseen on kesän 2018 loppuun saakka. Tarkoitus on kuitenkin saada ainakin talo jo tänä kesänä sellaiseen vaiheeseen, että syksyllä voidaan pitää hirvipeijaiset.
Vaikka työmäärä on hurja, on tavoitteen toteutumiseen helppo uskoa. Sen verran innokkaalta ja sitoutuneelta talkooporukka vaikuttaa.