Pogostan kulttuuripolun tarina on elänyt omaa elämäänsä ja pitää sisällään värikkään historian. Voitaneen sanoa, että kulttuuripolkua on rakennettu kuin Iisakinkirkkoa. Ilomantsin kirkonkylän ympäristöä myötäilevä, kulttuurikohteita esittelevä reitti näki ensimmäisen kerran päivänvalon idean muodossa jo 1970 – luvulla. Alulle laittajana voidaan pitää ilomantsilaista historian opettajaa Reijo Raappanaa. Reitin pääasiallinen tarkoitus oli esitellä muita ilomantsilaisia kulttuurikohteita 1960-luvulla valmistuneen Runopirtin lisäksi. Asia ei tuolloin kuitenkaan edennyt ideaa pidemmälle.
Uuden päivänvalon kulttuuripolku näki kymmeniä vuosia myöhemmin, vuonna 1999, kun Ilomantsin kunnanhallitus perusti toimikunnan valmistelemaan hanketta. Kulttuuripolku alkoi muuttua ideasta suunnitelmiksi. Polun tarvetta perusteltiin luonto- ja kulttuuriarvoilla, sekä matkailua lisäävänä vetovoimatekijänä. Työnimenä hankkeella oli ”Ikuinen Ilomantsi”, joka lienee osaltaan jo enteillyt hankkeen lopputulemaa. Valmista piti tulla suunnitelmien mukaan vuoden 2000 lopulla, mutta tekninen toimikunta jättäytyi hankkeen toteuttamisesta ja silloinen kunnanjohtaja siirsi hankkeen osaksi toista hanketta, joka jäi toteutumatta. Vuonna 2005 hanketta yritettiin viedä eteenpäin jo neljännen kerran, mutta aika ei vieläkään ollut otollinen.
Todellisen kultahetkensä kulttuuripolku löysi ja sai vuonna 2013 Ilomantsi-Seuran toimesta. Iso pyörä pyörähti käyntiin ja aloituskokouksessa oli mukana monien eri toimijoiden 
edustajia muun muassa Karelia Ammattikorkeakoulusta, Vaara-Karjalan Leaderistä, Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksestä, Ilomantsin 4H:sta, Ilomantsi-Seurasta ja Pro Ilomantsista.
Rahoitusta Leaderistä
Kulttuuripolku päätettiin toteuttaa Leader-hankkeena ja se saikin myönteisen rahoituspäätöksen Vaara-Karjalan Leaderistä talvella 2016. Alkuperäiseen ideaan verrattuna nyt toteutettava kulttuuripolku on muuttunut vähän ja kohteet pysyneet samoina. Yhteensä kohteita matkan varrella on tulossa 18 kappaletta ja pituutta reitille tulee noin viisi kilometriä. Reitti kulkee mm. hautausmaiden, kalmistojen, kirkkojen, pappiloiden ja vanhan kauppatien kautta. Kauimmaisin paikka Ilomantsin kirkonkylältä päin katsottuna, on suunniteltu Havukkakalliolle, jossa sijaitsee muinaislinnan rauniot. ”Monenlaisia kohteita on ja hyvin erilaisia. Yksi näistä kohteista on tämä Katri Vala –keskus. Tässä voidaan esitellä kansakouluhistoriaa, sekä tietenkin opettajana toiminutta Katri Valaa. Katri Vala on myös tunnettu suomalainen runoilija, joka kuului Tulenkantajat-kirjailijaryhmään”, hankkeen yhteyshenkilö Juha Riikonen kertoilee.
Ilomantsi-Seura suhtautuu hankkeen toteutukseen luottavaisin mielin. ”Hanke on nyt teknisesti paljon tasokkaampi” kertoo Ilomantsi-Seuran puheenjohtaja Rauno Ratilainen viitaten aiempiin suunnitelmiin ja tietotekniikan kehitykseen. Seuralla on mahdollisuus hyödyntää uusia tapoja reitin opastuksessa. Tauluihin tehdään QR-koodit, joilla reitillä liikkuja voi nopeasti hakea lisätietoa jokaisesta kohteesta matkapuhelimella.
Hiljaa hyvä tulee
Reitin rakentamista helpottaa mahdollisuus hyödyntää jo valmiina olevaa polkuverkostoa. Monet kohteet ja polut ovat säilyneet hyvässä kunnossa ja seuran tarvitsee tehdä vain ”täsmäiskuja” polun kunnostuksessa. – Viisaiden sanojen mukaan ”hiljaa hyvä tulee”, ja niin tulee tästäkin. Hanke saa arvoisensa päätöksen lopultakin toteutumalla ja Ilomantsi-Seura toivookin kulttuuripolusta tulevan hyvä ja monipuolinen lisä Ilomantsin matkailutarjontaan. Historian havinaa ei tältä hankkeelta ainakaan puutu, joten toiveeseen on helppo yhtyä.