Kylätalot ovat usein suuria ja vanhoja rakennuksia, joiden lämmittäminen vie paljon energiaa. Myös valaistus ja sähkölaitteet sekä talous- ja jätevesiasiat vaikuttavat talon ilmastopäästöihin. Mikä siis avuksi, jos tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä ja saada samalla kustannuksia alas? Hyvä keino on käydä kylätalon energia-asioita läpi yhdessä asiantuntijan kanssa. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija Pasi Tainio kiersi marraskuussa tekemässä kiinteistökatsauksia kuudella kylätalolla Joensuun seudulla ja Ylä-Karjalassa.

Korjausrakentamisesta apua

Suuri osa käytössä olevista kylätaloista on vanhoja kouluja tai seurojentaloja, jotka on rakennettu ennen 1900 –luvun puoliväliä. Toki uudempiakin löytyy. Osaa taloista pidetään lämpimänä ympäri vuoden, toiset lämmitetään vain tarpeen mukaan. Etenkin vuoden ympäri lämpiävien talojen ylläpito on usein kallista ja vaatii kylältä aktiivista toimintaa. Toimenpiteet kylätalon hiilijalanjäljen pienentämiseksi tuovat yleensä mukanaan myös toivottuja säästöjä.

- Vanhoissa taloissa saadaan usein päästöjä ja sitä kautta kustannuksia pienemmiksi energiaremontin avulla. Ylä- ja alapohjan paremmalla eristämisellä ja ikkunoiden uusimisella tai tiivistämisellä voi olla suuri vaikutus, kertoo Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta.

- Näillä nyt kierretyillä kylätaloilla lähes kaikilla oli havaittavissa lämpövuotoja. Katoilla oleva lumi oli sulanut monesta kohtaa tai räystäältä valui pitkiä jääpuikkoja. Lisäeristys olisi järkevä investointi.

Katsauksissa käytiin läpi talojen rakenteita, lämmitysjärjestelmiä, valaistusta, sähkönkulutusta ja sähkölaitteita sekä vedenkulutusta ja vesikalusteita. Joiltakin taloilta löytyi myös ilmanvaihtokoneita tai muita laitteita, joiden toimintaan kiinnitettiin huomiota.

Uusiutuvaan energiaan

Suurin energian kuluttaja ja sitä kautta ilmastopäästöjen aiheuttaja kylätalojen osalta on lähes aina lämmitys. Moni talo lämpiää öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä, joillakin taloilla on myös uuneja. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen on varsin iso investointi, mutta pitkällä tähtäimellä sekä kannattava että ympäristöystävällinen. Investointeihin on myös saatavilla rahoitusta esimerkiksi Leader –yhdistysten kautta.

- Hyviä vaihtoehtoja öljy- tai sähkölämmitykselle ovat vaikkapa hakelämmitys tai maalämpö. Myös ilmalämpöpumpuista voi joissakin tapauksissa olla hyvä apu. Osalla taloista näitä vaihtoehtoja on jo hyödynnetty, mutta ainakin Karhunsalon kylätalolle suosittelen öljylämmityksen vaihtamista pellettiin. Ja monella talolla ilmalämpöpumppujen hankinta tai lisäys olisi kannattavaa. Kesäaikaiseen käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen voisi hyödyntää myös aurinkoenergiaa.

- Yksi hyvä keino on myös tilojen lämpötilan laskeminen niinä aikoina, kun ne ovat tyhjillään. Lämmitysjärjestelmään voi kytkeä aikasäädön, jonka avulla lämmityksen voi ohjelmoida toimimaan halutussa aikataulussa. Jo pienikin pudotus sisälämpötilassa tuo suuria säästöjä. Ainakin Särkivaarassa ja Haikolan talolla tämä olisi kannattava toimenpide.

Pörssisähkö ja muita helppoja muutoksia

Kierroksen kohteena olleet kylätalot saivat lämmitysvinkkien lisäksi muitakin konkreettisia ehdotuksia energia-asioiden kohentamiseen.

- Aina ei tarvitse tehdä suuria remontteja. Vaihtamalla palaneet lamput led-valoihin tai vesihanat ja wc-istuimet vähemmän vettä kuluttaviin saadaan jo näkyviä vaikutuksia. Ja oikeastaan kaikille suosittelisin sähköenergian osalta siirtymistä pörssisähköön. Se on pitkällä tähtäimellä edullisin vaihtoehto.

Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio työskentelee Hinku-tiimin vetäjänä Kohti hiilineutraalia kuntaa–verkostossa. Verkosto tekee työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi, paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Pohjois-Karjalan kylätalovierailu liittyi Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kohti vähähiilisiä kyliä –hankkeeseen.

Kierroksen aikana katsastettiin seuraavat kylätalot:

- Karhunsalon kylätalo Enossa (entinen kyläkoulu, rakennettu 1950 –luvulla, öljylämmitys)
- Raatevaaran kylätalo Kiihtelysvaarassa (entinen kyläkoulu, rakennettu 1930-luvulla, sähkölämmitys)
- Särkivaaran kylätalo Kiihtelysvaarassa (rakennettu kylätaloksi 1990-luvulla, sähkölämmitys ja uuni)
- Höljäkän seurojentalo Nurmeksessa (nuorisoseurantalo, rakennettu 1930-luvulla, öljylämmitys, uunit ja ilmalämpöpumppu, vain osa rakennuksesta lämmin ympäri vuoden)
- Haikolan talo Nurmeksessa (vanha maalaistalo, osin 1800-luvulta, toiminut kansanopistona, nykyisin Evankelisen opiston ystävät ry:n hallussa ja myös kyläläisten käytössä, maalämpö asennettu)
- Lipinlahden Tuohuspirtti Nurmeksessa (nuorisoseurantalo, rakennettu 1930-luvulla, öljylämmitys, vain wc-tiloissa peruslämpö, muuten lämmitys tarpeen mukaan)

Kuvat: Reeta Rönkkö ja Jenni Väisänen