Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä säätelevä laki ja asetus muuttuivat keväällä 2017. Uusittu lainsäädäntö toi mukanaan muutoksia ja lievennyksiä. Helpotukset koskevat etenkin kauempana vesistöistä sijaitsevia kiinteistöjä, joiden osalta jätevesijärjestelmien uusimista vaaditaan enää suurempien remonttien yhteydessä. Pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilla kiinteistöillä vaatimukset pysyivät ennallaan, mutta niiden täyttämiseen annettiin jatkoaikaa 31.10.2019 saakka.

Vanhan talon järjestelmät uusiksi

Taru Makkosen loma-asunto sijaitsee Nurmeksen Louhikosella. Joen varressa seisova talo on Tarun vanha mummola, jonka hän hankki omistukseensa perikunnalta muutama vuosi sitten. Nyt talossa on käynnissä remontti, ja sen yhteydessä myös jätevesiasiat laitetaan uusiksi. Koska kiinteistö sijaitsee alle sadan metrin päässä vesistöstä, on sen jätevesiasioiden oltava lain mukaan kunnossa lokakuun loppuun 2019 mennessä.

- Talo on rakennettu 1924 ja vesiputket tänne on vedetty sisälle vuonna 1979 vessaa, suihkua ja keittiötä varten. Putket olivat muun purkamisen tiellä ja käyttöikä huomioiden laitetaan nyt muun remontin yhteydessä uusiksi, Taru kertoo.

Aiemmin talossa oli kaksoisviemäröinti. Saunasta ja keittiöstä tulevat harmaat vedet menivät omiin saostuskaivoihinsa ja samoin wc-vedet johdettiin omiin saostuskaivoihin. Remontin yhteydessä vesi wc:stä luovutaan ja tilalle tulee erotteleva käymälä. Vesipiste tulee jatkossa vain keittiöön ja sen alapuolella kellarissa sijaitsevaan saunaan, eli puhdistustarve on vain harmaille vesille.

Taru (vas.) ja Hanna-Riikka käyvät läpi saunapallon huolto-ohjeita. Tarkastusaukon päälle on tullut ohut kerros pintamaata, joka kaivetaan pois.

- Ihan jo ekologisuuden takia halusin erottelevan käymälän, mutta myös siksi, että vanhat saostuskaivot olisi pitänyt uusia. Tämä järjestely tulee myös edullisemmaksi eikä talvella tarvitse huolehtia vesivessan jäätymiestä. Tarkoitus on tehdä talon pihalle kesäkäyttöä varten myös kompostikäymälä, jota voi käyttää biojätteen ja erottelevan käymälän tyhjennyspaikkana.

- Aloitin jätevesisysteemin suunnittelun jo puolitoista vuotta sitten olemalla ensin yhteydessä Jässi-jätevesihankkeen jätevesineuvojaan. Sieltä sain materiaaleja ja tietoa eri vaihtoehdoista sekä alueella toimivista suunnittelijoista. Sen jälkeen tilasin jätevesisuunnitelman paikalliselta yrittäjältä. Ammattilaisen tekemän suunnitelman avulla oli myös helppo hakea kunnasta lupa järjestelmän rakentamiseen. Se onnistu sähköisesti lupa.fi -palvelun kautta.

Tarun kiinteistön osalta vanha saostuskaivo oli vielä ihan hyvässä kunnossa ja sen jatkeeksi asennettiin nyt saunakaivo, jota myös saunapalloksi kutsutaan. Harmaat vedet siis kulkevat saostuskaivon kautta saunapalloon, jonka kautta ne imeytyvät maaperään. Omat haasteensa saunapallon asentamiseen toi paikan miljöö. Talon vieressä sijaitsevassa koskessa on toimiva vesivoimala ja talon pihan läpi kulkee putki, jota pitkin vesi menee turbiiniin. Talokin on aikanaan toiminut voimalan hoitajan asuntona, virkaa ovat hoitaneet niin Tarun ukki kuin isoukkikin. Arvostus ohikulkevaa jokea kohtaan tulee siis jo verenperintönä ja siksi myös Taru haluaa omalta osaltaan huolehtia joen kunnosta.

 Talo sijaitsee aivan joen rannalla.

Neuvontaa tarjolla

Puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista neuvontaa tarjoava Jässi-jätevesihanke auttaa haja-asutusalueiden kiinteistönomistajia jätevesiasioiden pohdinnassa. Hanke toimii Pohjois-Karjalassa ja sitä toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke tarjoaa kiinteistökohtaista neuvontaa kuntien kanssa valituilla alueilla, sekä yleisneuvontaa. Tarvittaessa neuvoja tulee käymään myös erikseen pyydetyillä neuvontakohteilla.

- Pohjois-Karjalan osalta tämän kesän erityisiä kohdealueita ovat Juuan Paalasmaa, Kolin alueen pohjoisosa Lieksassa, tietyt alueet Kiteen Kesälahdella sekä Polvijärveltä Kinahmo ja Outokummun pohjavesialueet sekä tietyt ranta-alueet. Ja toki muuallakin tullaan tekemään neuvontakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, kertoo jätevesineuvoja Hanna-Riikka Ruokolainen Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeesta.

Neuvontakäynnillä kartoitetaan yhdessä kiinteistön omistajan kanssa jätevesien käsittelyn nykytilaa ja nykyistä laitteistoa, käydään läpi lainsäädäntöä ja määräyksiä sekä eri jätevesienkäsittelyn vaihtoehtoja. Lisäksi annetaan neuvoja asiassa etenemisen suhteen. Hankkeen neuvojat eivät tee lopullisia jätevesisuunnitelmia, mutta käynnin yhteydessä neuvoja antaa arvion siitä, onko vanhan järjestelmän uusiminen tarpeellista. Neuvojilta saa lisäksi jätevesijärjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeita sekä tietoa suunnittelijoista, joilta voi tarvittaessa tilata jätevesisuunnitelman. Jätevesineuvojat kiertävät myös erilaisissa tapahtumissa ja kyläilloissa kertomassa jätevesiasioista.

- Jätevesilainsäädännön muuttumisen myötä nyt on ollut vilkas kevät kyselyjen suhteen. Kysymyksiä tulee paljon etenkin vesistöjen lähellä ja pohjavesialueella asuvilta kiinteistönomistajilta, joten voidaan olettaa, että tulossa on hyvä neuvontakesä, iloitsee Hanna-Riikka.

Velvollisuus jätevesiasioiden kuntoon laittamisesta koskee Pohjois-Karjalassakin useaa tuhatta kiinteistöä. Varsin suuri osa näistä kiinteistöistä ei vielä ole ryhtynyt toimeen asiassa. Jätevesijärjestelmän kuntoon laittamiseen on nyt aikaa kolme kesää, joten kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä.

- Ihmiset ovat jatkuvasti paremmin tietoisia maaperän ja vesistöjen kuntoon liittyvistä asioista, etenkin lähivesien kunnosta kannetaan huolta. Itse toivoisinkin, että jätevesien käsittelyyn ei kiinnitettäisi huomiota pelkästään lainsäännön pakottamana, vaan siksi että halutaan aidosti parantaa ympäristön tilaa.

Lisätietoa Pohjois-Karjalan Jässi -hankkeesta löytyy hankkeen nettisivuilta.