Metsäomaisuus on olennainen osa suomalaista kansantaloutta ja monelle yksittäiselle metsänomistajalle tärkeä tulonlähde. Metsien hyvä hoito on tärkeää metsäsektorin menestymiselle ja suorastaan edellytys monen suunnitteilla olevan biotalousinvestoinnin toteutumiselle. Korkealaatuisen puuraaka-aineen saatavuus on siis sekä metsänomistajan että metsäteollisuuden etu. Metsänhoidon menetelmät kehittyvät jatkuvasti uuden tutkimustiedon ja konekannan kehityksen myötä. Mutta osaammeko ottaa uudet menetelmät hyötykäyttöön?

Kehityshyppyä hakemassa

Luonnonvarakeskus Luke toteuttaa parhaillaan Kehityshyppy metsänhoitoon -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa metsänhoitotöiden tuottavuutta ja laadunhallintaa Itä-Suomessa. Hanke keskittyy erityisesti metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon tavoitteenaan niiden kustannustehokkuuden parantaminen. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahaston kautta.

- Hankkeessa kehitetään ihmisten toimintaa ja asenteita. Tarkoitus ei ole kehittää uusia menetelmiä, vaan saada ihmiset hyödyntämään jo olemassa olevia, tutkittuja ja hyviksi havaittuja metsänhoidon tapoja, kertoo tutkija Jari Miina Luonnonvarakeskuksesta.

- Metsiä on perinteisesti totuttu hoitamaan tietyillä menetelmillä ja uusien omaksuminen on hidasta. Suomalainen metsänomistaja on sen verran konservatiivinen, että uutta toimintatapaa ei kovin helposti oteta käyttöön. Halutaan ensin käytännössä todeta niiden vaikutukset ja tulokset. Uudet menetelmät siis leviävät käyttöön varsin hitaasti, vaikka niiden käytöllä voisi olla suuri merkitys kannattavuuteen ja laatuun.

Kehityshyppy metsänhoitoon -hankkeen tavoitteena onkin nopeuttaa uusimman tutkimustiedon ja menetelmien saamista metsänomistajien tietoisuuteen ja sitä kautta hyötykäyttöön. Hankkeen neuvonta- ja koulutustoimenpiteiden kohderyhmänä ovat erityisesti metsäalan neuvontaorganisaatiot ja alan yrittäjät. Heidän kauttaan tieto pikkuhiljaa leviää myös metsänomistajien keskuuteen.

- Hankkeessa mukana olevat neuvontaorganisaatiot ja yritykset ovat saaneet valita neljästä teemasta itselleen parhaiten sopivan ja kiinnostavimman kehittämiskohteen. Valittavana on aiheita maanmuokkauksen ja istutustyön laadusta taimikonhoidon ajoitukseen ja koneellisen metsänhoidon innovaatioihin. Taimikonhoidon ajoitukseen liittyvä neuvonta on ollut näistä kaikkein suosituin ja sen ymmärtää, koska monella alueella haasteena ovat juuri rästiin jääneet taimikonhoitotyöt, Jari Miina kuvailee.

Jatkuvatoimista mätästystä näytöksenä

Hankkeessa järjestetään paljon myös suoraan metsänomistajille tarkoitettuja koulutuksia ja tilaisuuksia. Syyskuun lopulla Juuassa järjestettiin jatkuvatoimista mätästystä esittelevä tilaisuus asiasta kiinnostuneille metsänomistajille. Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala sekä äestystä tekevä koneyrittäjä kertoivat menetelmän eduista ja työnjälkeä pääsi seuraamaan ihan käytännössä. Mätästyksen kohteena olevan aukon reunalle olikin kokoontunut varsin innokas joukko kuulijoita.

- Mätästystä tehdään edelleen pääosin kaivinkoneella ja se on metsänomistajille tuttu menetelmä. Etenkin rehevillä ja vähäkivisillä mailla ajokoneen perässä kulkeva jatkuvatoiminen mätästyslaite on kuitenkin usein parempi vaihtoehto. Jatkuvatoiminen mätästys on paljon nopeampaa tehdä ja työn jälki on sekä siistimpää että taimille parempaa. Koska lähes jokainen mätäs soveltuu istutukseen, niitä ei tarvitse tehdä ylimääräisisä. Kustannussäästö kaivinkoneella tehtyyn mätästykseen verrattuna voi olla jopa yli 50 euroa hehtaarille, selvittää kenttäpäällikkö Mika Lappalainen metsänhoitoyhdistyksestä.

Hyvin tehty mätäs nostaa kivennäismana pintaan ja luo hyvät olosuhteet taimien istuttamiselle. Kuva: Mari Voutilainen

Jatkuvatoimiseen mätästykseen soveltuvaa laitteistoa on maakunnassa toistaiseksi vain yhdellä yrityksellä, Pohjois-Karjalan metsätyö Oy:llä. Yrittäjä Toni Tahvanainen kertoi Juuan tilaisuudessa laitteiston toiminnasta ja käyttökokemuksista.

- Olen tehnyt jatkuvatoimista mätästystä vuodesta 2014 lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kokemuksen myötä myös työnopeus ja työn jälki ovat kehittyneet. Menetelmässä ajokone vetää tietokoneohjattua mätäspyörää, joka irrottaa kuntan maan pinnasta ja kääntää kivennäismaan mättään päälle istutusta varten, Tahvanainen kuvailee.

- Suurin miinus jatkuvatoimisessa mätästyksessä on se aika, jonka kone viettää lavetilla,kun sitä siirretään paikasta toiseen. Koska työ on nopeaa tehdä ja kohteet melko pieniä, tulee kuljetusta suhteessa enemmän kuin kaivinkoneelle. Mutta toisaalta juuri menetelmän nopeudesta tulevat sen kustannussäästöt yrittäjän ja sitä kautta metsänomistajan suuntaan. Itsellä onkin harkinnassa toisen jatkuvatoimisen mätästyslaitteen hankinta.

Juuassa pidetyn esittelytilaisuuden kohde sijaitsee melko lähellä taajamaa, aivan Salokyläntien varressa. Kohteella on helppo käydä tutustumassa työn jälkeen myös myöhemmin ja vuosien varrella seurata taimikon kasvua. Omin silmin nähty tulos kenties kannustaa muitakin metsänomistajia uuden menetelmän valitsemiseen.

Lisätietoa Kehityshyppy metsänhoitoon -hankkeen nettsivuilta täältä.