Ilomantsin keskustan liepeillä, pienen metsäkaistaleen takana, seisoo uljas puurakennus. Kyseessä on niin kutsuttu kansallistalo, joka on nimensä mukaan aina ollut kansalaisten käytössä. Vuosien saatossa talo on toiminut palokunnan talona, pankin konttorina, kunnantalona, nuorisotilana, kansalaisopiston opetustiloina ja lukuisten yhdistysten kokoontumistilana. Vuonna 2018 pääosin tyhjentyneelle talolle on nyt suunnitteilla uutta käyttöä kulttuuritoimijoiden monitoimitilana.

Kuntoon ja kukoistukseen

Kansallistalon vanhin osa on rakennettu 1900-luvun alussa. Lopullisen muotonsa se sai laajennuksen myötä 1930-luvulla, kun Ilomantsin kunnanvirasto muutti tiloihin. Viimeisimpänä talossa toimineet nuorisotilat muuttivat pois sisäilmaepäilyjen takia, mutta kansalaisopiston kursseja talossa pidetään edelleen. Jo parin vuoden ajan on selvitetty mahdollisuuksia talon kunnostamiseen ja pohdittu yhteisissä keskustelutilaisuuksissa uutta toimintaa talolle. Ulkoapäin kansallistalo on hyvässä kunnossa ja sen reilut 500 neliöä tarjoaisivat kotipesän monelle toimijalle.

Asiassa ryhdyttiin tuumasta toimeen ja kansallistalon toimintaa kehitetään parhaillaan Maaseudun Sivistysliiton Vaara-Karjalan kulttuuriyhdistyksen toimesta kahdenkin eri hankkeen avulla. Talon kiireisimpiin kunnostustöihin on saatu rahoitusta Vaara-Karjalan Leaderin kautta. Rahoituksen avulla muun muassa korjataan sisäilmaongelmia, uusitaan sähköjärjestelmä, maalastaan sisäpinnat ja luodaan rakennukseen taiteilijoiden residenssitilat muuttamalla huonejärjestystä.

- Remontin teko on jo käynnistetty ja ensimmäisenä on laitettu talon sisäpintoja kuntoon. Talolle on myös vedetty valokuitu, jotta siellä voidaan hyödyntää nopeita nettiyhteyksiä. Melkoisen tositarkoituksella tässä kansallistalon kunnostamisessa ja kehittämisessä ollaan liikkeellä, talosta on nimittäin tehty kunnan kanssa vuokrasopimus aina vuoteen 2032 saakka, iloitsee hanketta vetävä kulttuurituottaja Maarit Hämäläinen-Koljonen.

Kulttuuritoimijoiden kotipesä

Kansallistalon toista kehittämishanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Euroopan aluekehitysvaroilla. Hankkeessa edistetään kulttuurialan yrittäjyyttä ja luodaan sille toimintaedellytyksiä kansallistalossa. Tavoitteena on kehittää yritysten kanssa uusia tuotteita, jotka pohjautuvat Ilomantsin kulttuuriperinteeseen, karjalaisuuteen ja ortodoksisuuteen mutta myös Ilomantsin uusiin tapahtumiin. Kansallistalosta on tarkoitus luoda kulttuurialan yrityksille ja yhdistyksille kotipesä sekä toiminnan mahdollistaja. Talo tarjoaa paitsi toimitiloja, myös yhteistyön mahdollisuuksia.

- Hankkeen käytännön tavoitteena on luoda uutta kulttuurialan yrittäjyyttä, joka hyödyttää myös Ilomantsin eri tapahtumia ja tarjoaa matkailualalle uusi palveluja. Hyvä esimerkki ovat vaikkapa Ilomantsiin viime vuosina vakiintuneet karhu- ja villiruokafestviaalit, joiden ympärillä olisi vielä monenlaisia yrittämisen mahdollisuuksia, Hämäläinen-Koljonen pohtii.

- Kansallistalosta muodostetaan pikkuhiljaa myös Ilomantsin tapahtumien tapahtumatoimisto. Tavoitteena on tapahtumatoimiston osuuskunnallistaminen, jolloin työ voidaan tehdä työosuuskunnassa tai kevytyrittämisen kautta.

Kansallistalon yläkertaan tulee vuokrattavia tiloja luovan alan yrittäjille sekä taiteilijaresidenssi. Alakerran pääkäyttäjänä säilyy kansalaisopisto ja myös yhdistyksille on tiloja tarjolla koko talossa. Talon toimijoille on suunnitteilla yhteisiä koulutuksia muun muassa digiosaamiseen liittyen. Yritysten ja yhdistysten yhteistyöllä luodaan pohjaa uudenlaisille tuotteille ja tapahtumille.

- Kansallistalon perinteitä pidetään yllä myös kokoamalla kasaan siihen liittyvää historiaa ja muistoja. Talolla on ollut iso rooli monen kuntalaisen elämässä, joten siihen liittyviä muistoja ja tarinoita on varmasti paljon. Kokoamistyö tehdään yhdessä Ilomantsin kansalaisopiston kanssa ja työ käynnistyy keväällä.