Lähtisitkö sinäkin hortoilemaan? Hortoilu eli villivihannesten keräily, säilöntä, kokkaaminen ja niistä nauttiminen on nyt pinnalla. Luonnonkasveja käytetään myös yhä enemmän elintarvike- ja kosmetiikkatuotannossa. Tarve erilaisten raaka-aineiden poimijoille ja sitä myötä myös poimijavalmennuksille on kasvussa.
Luonnonvaraisia kasveja on käytetty monipuolisesti kymmenien tuhansien vuosien ajan, mutta Suomessa käyttö on ollut vähäistä toisen maailman sodan jälkeen. Viime vuosien aikana kiinnostus hortaan eli villiin ja vihreään luonnosta löytyvään syötävään ja sen keruuseen eli hortoiluun on kuitenkin ollut voimakkaassa kasvussa. Kerättäviä lajeja löytyy Suomen luonnosta joka makuun.
- Luonnonkasveista elintarvike- ja kosmetiikkakäyttöön soveltuu noin 100 lajia, joista hyödynnetään versoja, siemeniä, lehtiä, kukkia tai juuria, kertoo Pohjois-Karjalan Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa. - Suomessa kasvaa myös noin 100 myrkyllistä kasvia, joista 20 on erittäin myrkyllisiä. On siis tärkeää oppia tunnistamaan oikea laji muiden joukosta.
Lisääntynyt kiinnostus on luonut tarvetta erilaisille koulutuksille, lajin tuntemuksesta poimijavalmennuksiin. Pohjois-Karjalan Martat ja ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset ovat tarttuneet pinnalla olevaan teemaan Tulevaisuutta luonnontuotteista -hankkeen avulla. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa luonnontuotteiden saatavuutta kaupalliseen tuotantoon poimijoiden osaamista lisäämällä.
Osaamista lisätään poimijavalmennuksilla, joita järjestetään eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Koulutuksessa tarjotaan tietoa esimerkiksi poimijan vastuista ja eri lajien oikeaoppisesta poimimisesta. Koulutuspäivän lopuksi kukin osallistuja suorittaa tentin ja saa todistuksen poimijavalmennukseen osallistumisesta.
Lähtisitkö hortoilemaan?
Marttojen asiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksan mielestä villiyrttien kaupallinen keruu sopii kenelle tahansa, kenellä on kiinnostusta ja aikaa hortoiluun. – Kaupallinen keruu on hyvä lisäansion lähde esimerkiksi opiskelijalle tai eläkeläiselle. Toki se voi myös olla varsinainen toimeentulon lähde, Maarit Sallinen-Uusoksa toteaa. Villiyrttien hinnat vaihtelevat vuosittain, joten hintojen suhteen on syytä tehdä ensin selvitystyötä.
Jokamiehenoikeuksien turvin voi poimia marjojen ja sienien lisäksi myös esimerkiksi voikukkia. – Kuusenkerkkien, juurien, varpujen, jäkälän, sammalen, puiden lehtien ja neulasten keräämiseen on puolestaan pyydettävä lupa maanomistajalta, ProAgria Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen huomauttaa. Kunkin kerättävän kasvin kohdalla on myös huolehdittava oikeaoppisesta keruutavasta sekä puhtaasta keruupaikasta ja välineistä.
Kerättyjä tuotteita voi myydä kotona ja torilla tai toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin. Suoramyyntiin saa ohjeita esimerkiksi aitojamakuja.fi-sivustolta. Toinen vaihtoehto on myydä kerätyt tuotteet jollekin ostavalle yritykselle, joka jalostaa tuotteista elintarvikkeita tai kosmetiikkaa. - Pohjois-Karjalasta on tiedossa vasta muutamia villiyrttejä ostavia yrityksiä, mutta tällä hankkeella on tarkoitus kartoittaa kaikki alueen ostavat yritykset, Maarit Sallinen-Uusoksa kertoo.
Suuren suosion saavuttaneita villiyrttien poimijavalmennuksia järjestetään nyt alkukesästä viisi kappaletta, joista Liperissä 18.6. pidettävässä valmennuksessa on vielä tilaa. - Syksyllä on myös luvassa sienipoimijavalmennuksia, mutta niiden ajankohdat selviävät myöhemmin, Maarit Sallinen-Uusoksa kertoo.
Lue lisää Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittamasta Tulevaisuutta luonnontuotteista hankkeesta.