Luonnonvarakeskus selvittää miehittämättömien ilma-alusten, koptereiden eli dronejen käyttöä luonnonmarjojen satoarvioiden teossa. Dronejen käyttö voi palvella teollisuutta ja innostaa uusia marjastajia lähtemään marjasoille ja -metsiin.
Luonnonmarja-alan kasvulle suurin yksittäinen pullonkaula on edelleen marjaraaka-aineen riittämätön ja epävarma saatavuus. Ala on riippuvainen asiantuntijoiden ja yritysten omien työntekijöiden satoarvoista. Luonnonvarakeskus (Luke) on tehnyt vuosikausia satoennusteita mustikasta, puolukasta ja hillasta jalkatyönä. Ennusteet kiinnostavat tavallista kansalaista, mutta erityisesti niillä on merkitystä teollisuudelle. Ennusteiden avulla kaupalliset toimijat osaavat ohjata resursseja oikeille alueille.
Nyt Luke testaa, miten pienet, miehittämättömät ilma-alukset, eli dronet toimivat satoennusteiden teon apuna. – Pienet kopterit mahdollistavat suurten alueiden tarkastamisen pienellä vaivalla, tutkija Henri Vanhanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo. – Aikaisemmin on käytetty satelliitteja ja lentokoneita erilaisiin maaston kuvauksiin ja nyt halutaan testata näitä pienempiä koneita.
Koptereiden käytön lisäksi testataan, saadaanko marjoista tarpeeksi tarkkaa kuvamateriaalia ja saadaanko tehtyä ohjelmisto, joka tunnistaa marjat kuvamateriaalista automaattisesti. – Ensimmäinen versio ohjelmistosta automaattisen kuvatulkintaan on jo olemassa, Henri Vanhanen kertoo. – Ohjelmisto toimii, jos kuvanlaatu on vain tarpeeksi hyvä.
Joensuussa vahvaa drone-osaamista
Marjahavaintojen tekeminen aloitettiin viime kesänä dronejen kannalta helpoimmilta alueilta, eli soilta. – Aloitettiin hillasta ja avoimista maastoista, joista suuret ja erottuvat marjat on helppo havaita, Vanhanen kertoo. Lupaavalta näyttänyt hillakesä kuitenkin sananmukaisesti kuivahti kasaan, kuuman ja kuivan kesän vuoksi. Tutkijaryhmä ei kuitenkaan lannistunut kuivuudesta vaan etsi eri kasvuvaiheessa olevia hilloja Joensuun seudun ulkopuolelta ja viritti niitä cocktailtikuilla alkuperäisille tarkkailualueille. – Saatiin lopulta ihan hyvin kerättyä dataa, Vanhanen kertoo. Tänä kesänä on tarkoitus kuvata marjasatoja myös mustikoiden ja puolukoiden kasvualueilla. Kehittyneimmät dronet osaavat jo väistää esteitä, joten metsä ei ole kuvaamiselle esteenä.
Hankkeen lentoja tehdään yhdessä SYKE:n eli Suomen ympäristökeskuksen Joensuun osaston kanssa. - Joensuussa on oikea drone-osaamisen keskittymä, sillä Luken lisäksi Suomen ympäristökeskus eli SYKE ja Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja metsätieteen laitokset touhuavat kaikki dronejen parissa, Henri Vanhanen kertoo.
Parhaat marjapaikat tiedoksi puhelimeen?
Drone-harrastus on yleistynyt laitteiden hintojen tippumisen myötä. Dronet myös kehittyvät jatkuvasti ketterämmiksi samoin kuin kameroiden kuvanlaatu paranee. Ehkäpä tulevaisuudessa drone-harrastajat innostuvat bongaamaan kopetereilla marjoja ja lähtemään marjametsään. Yhtenä hankkeen jälkeisenä visiona on, että tavallinen marjastaja voi mennä kopterin kanssa metsän tai suon laitaan ja laittaa dronen töihin. - Kun kopteri on tehnyt työnsä, saa marjastaja kännykkäänsä tai tablettiinsa tiedon parhaista marjapaikoista, Henri Vanhanen visioi.
Marjakopteri-hanke jatkuu vuoden 2020 keväälle ja sitä rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Tuen on myöntänyt Pohjois-Karjalan, Lapin ja Kainuun ELY-keskukset.