Suurpetojen eli karhun, ahman, suden ja ilveksen aiheuttamista vahingoista haetaan Pohjois-Karjalassa korvausta melko vähän. Vuonna 2018 korvauksia myönnettiin Pohjois-Karjalan alueella 57 tapauksessa, noin 95 000 euron edestä. Kertooko tämä siitä, että vahinkoja tapahtuu vähän, vai että vahingoista ei haeta korvausta?

Vuoden 2018 petovahingoista Ruokavirasto maksoi koko maassa noin 5,7 miljoonaa euroa, josta Pohjois-Karjalan osuus on noin 95 000 euroa. Petovahingoilla tarkoitetaan suurpetojen aiheuttamia viljelysvahinkoja, eläinvahinkoja, irtaimistovahinkoja sekä porovahinkoja. Valtakunnan mittakaavassa isoin osa tapauksista koskee poroja.

Pohjois-Karjalassa korvauksia on maksettu kaikkien suurpetojen aiheuttamista vahingoista, tosin ilveksen ja ahman tuottamat vahingot ovat harvinaisia. – Korvauksia on maksettu karhun aiheuttamista kaurapeltojen vahingoista, mehiläispesävahingoista, säilörehupaalien repimisvahingoista ja lammasvahingoista, kertoo Ilomantsin maaseutuelinkeinoviranomainen Unto Pirinen. – Susien takia puolestaan haetaan eniten lammas- ja koiravahinkoja.

Ilveksen ja ahman aiheuttamat vahingot ovat harvinaisia, mutta niitäkin tapahtuu aika ajoin. – Yksittäisiä tapauksia on vuosikymmenien saatossa ollut. Pirinen nostaa esimerkiksi tapaukset, joissa ilves raateli poron ja ahma tappoi vajaan kymmenen lampaan katraan.

Vahinkoilmoitus on tehtävä heti tapahtuneen jälkeen

Peto vie monesti mukanaan hyvän metsästyskaverin tai tärkeän tuotantoeläimen. Vahinkoilmoituksen teko ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä, mutta jos korvauksen haluaa saada, on ilmoitus tehtävä mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Vahinkoilmoitus tehdään oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle joko puhelimitse, sähköpostilla tai siihen varatulla lomakkeella.

On tärkeää, että vahingon jälkiä ei hävitetä ennen maaseutuelinkeinoviranomaisen tarkastuskäyntiä. Maastotarkastuksessa viranomainen toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskevan arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla paikalla myös korvauksen hakija sekä riistanhoitoyhdistyksen edustaja.

Korvattava summa vaihtelee

Varsinainen korvaushakemus on toimitettava kuukauden kuluessa vahingon toteamisesta. Korvausta haetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, mutta korvauksen maksaa Ruokavirasto. Korvaus maksetaan kerran vuodessa, jos suurpetojen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen eli niin sanottujen riistavahinkojen yhteenlaskettu korvaussumma kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa asetuksellaan eläinten korvaamisessa käytettävät käyvät arvot. Esimerkiksi yli vuoden vanhasta teuraslampaasta korvaus on 139 euroa, siitospässistä taas 556 euroa.
Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen.

Korvauksissa on luonnollisesti myös rajoituksia. – Esimerkiksi jos karhua metsästettäessä karhu aiheuttaa koiralle vahingon, ei sitä korvata, Unto Pirinen kertoo. Korvausta ei myöskään makseta kadonneesta eläimestä, ellei katoamista voida todentaa suurpedon aiheuttamaksi. – Luonnonvarakeskuksella on pantasusien seurantatietoja netissä, joten metsästystä voi sen perusteella välttää alueilla, joilla peto liikkuu, Pirinen kertoo.

Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:

• viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
• eläinvahingot kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
• irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle
• porovahingot porolle poronhoitoalueella.

Lue lisää Ruokaviraston sivuilta! 

Pohjois-Karjalan maaseutuelinkeinoviranomaisten yhteystiedot