Maaseudun kehittämisen asiantuntija Tuomo Hämäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta tiivisti Leader-hallintomallin arvioinnista keskeisimmät asiat maaseudun kehittäjien aamukahville. Etäkahveilla saimme idean kirjoittaa keskeisimmät havainnot ja keskustelun myös jutuksi.

Leader kiinnostaa ja näkökulmia on useita. Julkista rahaa hallinnoivat ja jakavat yhdistykset ovat oman toimialueensa kehittäjiä ja suunnannäyttäjiä. Toisaalta taas raskas byrokratia ja tiukka ohjaus syövät kehittäjän roolia.

Mutta, mitä asioita arvioinnissa nousi esille?

Leaderin hallintomallin suurimmat haasteet liittyvät resursseihin, IT-järjestelmään, Leaderin ja ELY-keskusten väliseen työnjakoon ja Leaderin tehtäviin maksatusketjussa.
- Arvioinnin mukaan hallinto näyttäytyy hankkeiden tekijöille edelleen liian byrokraattisena, Tuomo tiivistää. Hallintomallia viilaamalla ei pystytä täysin tukemaan Leader-ryhmien itsenäistä kehittäjäroolia. Tähän tarvitaan kevennettyjä hallinnollisia vaatimuksia.
Hallintomallin nähdään rajoittavan innovatiivisuusperiaatteen toteutumista. Leader-toiminnan lisäarvoa voitaisiin kasvattaa vahvistamalla innovatiivisuuden, verkostoitumisen ja yhteistyön periaatteiden toteutumista.
-Verkostoituminen nähdään usein vain lisäarvona, pohtii Mari Voutilainen pitkänlinjan ”liiteriläinen”. Periaatteessa ei riitä, että me maaseudun kehittäjät keskustelemme keskenämme. Meidän pitäisi lähteä rohkeammin ja ennakkoluulottomammin hakemaan uusia kontakteja ja keskustella myös omien ”piirien” ulkopuolella. Jos Leader-ryhmän käytössä olevat resurssit menevät hallinnon pyörittämiseen, verkostoituminen automaattisesti jää toiselle sijalle.

Tällä hetkellä Leaderin hallintomalli ei täysin tue Leader-ryhmien roolia paikallisina kehittäjinä.
Leader-toimintamallin pienin askelin tapahtuva uudistaminen, hienosäätö, ei riitä tukemaan tai vahvistamaan paikallista kehittämistä. Leader-toimintatapa pysyy elossa nykyisessä hallintomallissa, mutta ei pääse kukoistamaan eikä synnyttämään lisäarvoa koko potentiaalissaan.

Toki tämän ohjelmakauden uutuudet, kevennetyt hallintomallit, helpottavat hakijoiden elämä. Ne eivät kuitenkaan varsinaisesti lisää paikallisen kehittämisen mahdollisuuskisa, koska taustalla on samat hallinnon varovaisuudesta lähtevät ajatusmallit, kertoo toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen Joensuun seudun Leader –yhdistyksestä.

Leaderin hallintomalli tukee monien Leader-periaatteiden toteutumista, mutta Leader-periaatteiden ja hallintomallin välillä on jännitteitä.

-Arvioinnin mukaan kitkaa on havaittavissa erityisesti alueperusteisuuden, monialaisuuden ja innovatiivisuuden periaatteiden ja hallintomallin välisessä suhteessa, Tuomo tiivistää. Arvioinnissa tuli esille, että hallintomallia tulee uudistaa niin, että se sallii Leader-periaatteiden (tähän linkki periaatteisiin) vahvemman toteutumisen ja toteuttamisen. Sallivampi lainsäädäntö helpottaisi kokeiluluontoisen rahoituksen käyttöönottoa. Myös toimintarahan hallinnollisen taakan tulee keventyä.

Keskeisimpiä valuvikoja ja korjaussuosituksia

Arvioinnin mukaan hallinto nähdään moniportaisena. Leader-ketjun ohjausjärjestelmä ei ole täysin selkeä, ja se mikä aiheuttaa epäselvyyksiä ja haasteita käytännön työlle. Leader-toimintaa ohjaavat niin maa- ja metsätalousministeriö, ruokavirasto ja alueellinen ELY-keskus. Luonnollisesti eri instanssien välillä on silloin tällöin jännitteitä ja kitkaa. Moniportaisuus myös vaikuttaa myös toimintaa hidastavasti.
-Leaderissä kaikilla edellä mainituilla on oma roolinsa, joten ei ihme, että toiminta näyttäytyy ulospäin byrokraattiselta. Ja loppupelissä, Leaderissä pelätään näitä kaikkia muita toimintaa ohjaavia tahoja, Antero summaa. Nyt näyttää sieltä, että yleinen luottamus on vähentynyt, joka johtuu myös osittain moniportaisuudesta, koska ylimmällä tasolla olevat eivät tunne alinta tasoa. Luottamus rakentuu parhaiten kahdenvälisissä keskusteluissa, Tuomo tuumii. Arviointi suosittaa, että maa- ja metsätalousministeriön, ruokaviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien rooleja ja vastuita tulee selkeyttää. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien rooleja tulisi selventää hankkeiden päätöksenteossa, maksatusprosessissa sekä hankkeiden seurannassa. Usein kysytyt kysymykset ja linjavedot tulee löytyä keskitetysti yhdestä paikasta. Hallintomallissa tulee selkeyttää tarkasti ELY-keskusten rooli hallinnon ohjausjärjestelmässä Leader-asioissa. ELY-keskusten päätösten yhtenäistämiseen ja ruokaviraston ohjeistuksen yhtenäiseen tulkintaan olisi hyvä kiinnittää huomiota.

-Luottamusta rakennetaan ja ylläpidetään yhteisellä keskustelulla. Kitkaa helposti syntyy siitä, että Leaderillä on kehittäjän ja uudistajan rooli, kun taas ELY-keskuksella on selkeä hallinnointitehtävä Leader-asioissa. Katsomme maailmaa erilaisilla silmälaseilla, Mari summaa. Erilaisista silmälaseista huolimatta, yhteinen sävel löytyy, kunhan vain opimme tuntemaan toisemme.

Leader-ryhmiä hiertävät erityisesti ruokaviraston ohjeistuksen epäselvyys, Hyrrän toiminta sekä tukimaksatukset.
- Arviointi suosittaa, että ruokaviraston tulee tukea Leader-työn hallintoa varmistamalla säädösten ja ehtojen tulkintojen yhdenmukaisuus koko maassa, ohjeistuksen ajantasaisuus sekä mahdollisimman pieni hallinnollinen taakka, Tuomo luettelee. Lisäksi suosituksena on, että tekninen tuki ja Hyrrä-järjestelmän neuvonta tulisivat keskitetysti ruokavirastosta.

Yhteistyö Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen välillä vaihtelee

Yritystukien hallinnoinnin onnistuneisuus ja yhteistyö Leader-ryhmien ja ELY-keskusten välillä vaihtelee alueittain. Ryhmien käytössä olevilla resursseilla ei ole välttämättä mahdollista hankkia yritystukien hallinnointiosaamista.
-Leader-toimijoilla ei katsota ELY-keskuksissa olevan riittävää pätevyyttä yritystukien vaatimaan tilinpäätöstietojen arviointiin. Leader-ryhmät kokevat joskus saavansa erilaisia vastauksia riippuen siitä, keneltä asioita kysytään, maaseudun kehittämisen asiantuntija Tuomo Hämäläinen kertoo.
Arviointiraportti suosittaakin, että yritysrahoituksen suhteen tulee selkeyttää Leader-ryhmien ja ELY-keskustentyönjakoa, mahdollisesti jopa eriyttää yritysrahoituksen välineet epäselvyyksien välttämiseksi. Leader-ryhmien yritystuet tulee säilyttää, sillä paikallisissa kehittämisstrategioissa on hyvin vahva elinkeinojen kehittämispainotus.

Kansallinen Leader-työn palvelukeskus

Arviointiraportissa suositellaan, että Leader-ryhmien hallinnollisen työn keskittämisen hyötyjä tulee tarkastella ja erilaisia hallinnollisen yhteistyön malleja tulee kehittää. Esimerkkejä hallinnon
keskittämisestä ovat kansallinen palvelukeskus Leader-työn taloushallintoon, alueellinen yhteistyö taloushallinnossa Leader-ryhmien kesken tai yksittäisten Leader-ryhmien
erikoistuminen tiettyihin hallinnollisiin asioihin, kuten indikaattoriseurantaan.

-Siinä missä edellisellä ohjelmakaudella Leader-ryhmillä oli rooli hankkeiden maksatuksessa, tälle ohjelmakaudelle Leader-ryhmät poistettiin tästä ketjusta. Leader-ryhmien kuitenkin odotetaan neuvovan hanketoteuttajia maksatushakemusten tekemisessä. Useat ryhmät kokivat ongelmalliseksi sen, että Leader-ryhmät on poistettu maksatusketjusta, Tuomo kertaa.

Suositus: Leader-ryhmien rooli maksatusketjussa ja -neuvonnassa tulee selkeyttää.
Toimintarahassa tulee huomioida maksatusneuvontaan käytetty aika.

Juttu kirjoitettiin yhteistyössä Tuomo Hämäläisen, Antero Lehikoisen ja Mari Voutilaisen kanssa. 

Lähde:
Leader toimintatavan arviointi, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:1
Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö 20.1.2020
Arvioinnin toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Arviointi perustuu laajaan tiedonkeruuseen Leader-ketjun sisältä ja ulkopuolelta.
URN-osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-020-5
Sivumäärä 290