Naudan- ja maidontuotannon vähentymisen myötä Pohjois-Karjalassa vapautuu peltotilaa muuhun käyttöön. Maakunnassamme tuotetaan tällä hetkellä avomaanvihanneksia noin kahdeksan kiloa yhtä pohjoiskarjalaista kohden! Ei kuullosta paljolta, mutta asia voidaan korjata! Luonnonvarakeskus toteutti vuonna 2022 Pohjois-Karjalan vihannestoimialan kehittämistarveanalyysin, jonka pohjalta syntyi Vihanneksista Voimaa Viljelyyn -hanke. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden rahoittama hanke viestii ja välittää tietoa kasvisten viljelystä Pohjois-Karjalassa.

Yhteistyön etuja

Vihanneksista Voimaa Viljelyyn -hanketta toteuttavat hallinnoijana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja kumppaneina ProAgria Itä-Suomi sekä Luonnonvarakeskus. Yksi hankkeen tavoitteista onkin käynnistää uusi vihannesalan osaamisen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö.

- Hankkeen toimenpiteet ovat käynnistyneet tämän vuoden puolella infotilaisuuksien merkeissä, toteaa Riverian projektiasiantuntija Tanja Lamminsalo.

Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden kautta toteutettiin hankkeen aluksi kartoituskysely vihannesten viljelyyn liittyen nykyisille viljelijöille. Kyselyn tulosten pohjalta järjestetään eriteemaisia, kaikille kiinnostuneille avoimia infotilaisuuksia, jotka toteutetaan pääasiassa etäyhteyksin. Tilaisuuksien aikataulut, materiaalit ja hankkeen tietoja on koottu vihannestieto.fi -sivustolle.

- Sivuston nimi kertoo jo paljon. Sivuille tullaan koostamaan hankkeen aikana vihannestietoa laajemminkin, kertoo Lamminsalo.

Hankkeen toteuttajien puolesta saadaan infoihin ja tilaisuuksiin mukaan paljon asiantuntijuutta. Lisäksi asiantuntijoina toimivat esimerkiksi viljelijät. Esittelytilaisuudet käynnistyvät kasvukauden alkaessa ja silloin jalkaudumme pellonpientareille. Näiden tilaisuuksien ajankohdat tarkentuvat kevään ja alkukesän aikana.

Yhteistyöstä ja verkostoista on hyötyä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koska vihannesten viljely on vielä verrattain vähäistä Pohjois-Karjalassa, tarvitaan vihannesviljelystä kiinnostuneiden löytämisen lisäksi osaamisvajeen kartoitusta.

Hankkeella tähdätään monikanavaiseen viestintään, jonka toivotaan tavoittavan kaikki asiasta kiinnostuneet tahot ja toimijat.

- Hankkeen kohderyhmää on koko vihannesketju, myös neuvojat, vinkkaa Lamminsalo.

Yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden, hankkeiden ja oppilaitosten kanssa. Vihannestieto.fi -verkkosivuilla on esimerkiksi auki kysely maatilojen välisestä yhteistyöstä vihannesviljelyssä. Kyselytutkimus on osa opinnäytetyötä, jonka tuloksia esitellään kesän korvilla.

Projektiasiantuntija Tanja Lamminsalo ja erityisasiantuntija Marja Pulkkinen
Kuva: Jaana Parkkinen

Käytön mukaan

Pohjois-Karjala on vielä kasvuvaiheessa vihannesviljelyn osalta. Yksi vihannesviljelyn haaste on peltopinta-alan tarve. Viljelykierto tarvitsee paljon hehtaareita. Jo visio siitä, että maakunnassa tuotetaan puolet pohjoiskarjalaisten kuluttamista vihanneksista, tarkoittaisi tuotantoalan kasvattamista nykyisestä 58 hehtaarista 140 hehtaariin. Toisaalta Pohjois-Karjalassa on paljon avomaanvihannesten viljelyyn soveltuvia valmiita peltoaloja.

- Jonkinlainen tieto- ja asennekasvatus on paikallaan myös vihannesten käytön suhteen, toteaa ProAgria Itä-Suomen erityisasiantuntija Marja Pulkkinen.

Niin, kuinka saada ihmiset käyttämään enemmän kuin kahdeksan kiloa vihanneksia vuodessa? Sesonginmukaisella käytöllä voidaan paremmin tukea viljelyä ja lisätä kysyntää, mutta ensin vihannekset pitäisi saada maistumaan kuluttajille.

Pohjois-Karjalassa kysyntää olisi avomaanvihannesten osalta ainakin kesäkurpitsalle, kaaleille, sipulille ja juureksille. Viljelyn lisäksi myös taimien viljely ja jatkojalostuksen kehittäminen tarjoaisi paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Porkkanan nosto vaatii konetyötä
Kuva: Tanja Lamminsalo

Seuraava askel

Vision mukaan vuonna 2030 avomaanvihannesten viljely yli kaksinkertaistuu ja lajikirjoa on kasvatettu paikallisiin tarpeisiin. Kun iso kuva on kartoitettu ja tietoa jaettu on aika ottaa seuraava askel.

- Luonnollinen askel tiedonvälityshankkeesta on siirtyä koulutushankkeeseen, toteaa Lamminsalo

Alkutuotannon puolelle olisi tärkeää saada kohdennetun lajiviljelytiedon lisäksi koulutusta tuotekehitykseen ja jatkojalostukseen, jotka tuovat tuotteille lisäarvoa, nostavat jalostusastetta ja voivat mahdollistaa lopulta esimerkiksi kausityöntekijöiden kokovuotisen työllistymisen.Myös yhteistyö kiinnostaa monia. Yhteistyössä voi piillä voimavaroja myös kumppanuusmaatalouden osalta. Aihe onkin tarkoitus ottaa mukaan infotilaisuuksien listalle.

Lisätietoja hankkeesta ja paljon tietoa vihanneksista löydät vihannestieto.fi -sivuilta.

Hankkeen esittelyn löydät myös Maaseutuverkoston hankerekisteristä.