Aunuksen piirin Kotkatjärvellä on keväällä käynnistynyt luonnontuotteiden hyödyntämisen ja terveyden edistämisen kurssi. Mottona on ollut ”terveyttä ei voi ostaa, vaan se pitää ansaita”, kertoi vetäjänä toiminut biologian lisensiaatti Svetlana Isotova. Toiminta on sisältänyt luentoja yleisistä sairauksista ja hyötykasvien käytöstä sekä liikuntakerhoja. Kurssilaiset ovat opiskelleet lääkeyrttien tunnistamista, valmistaneet yrttiteetä ja keränneet koivunmahlaa. Seuraavaksi kurssilla perehdytään hunajaan ja pihkaan.
Kiinnostus luonnontuotteisiin selvisi, kun joukko Joensuun seudun paikallisia kehittäjiä vieraili Venäjän Karjalassa toukokuun lopulla. Retken tarkoituksena oli neuvotella yhteistyön käynnistämisestä Kotkatjärven Elävä kylä -yhdistyksen kanssa ja tutustua Vieljärven ja Prääsän paikallisiin kehittäjien toimintaan.
Yrttikosmetiikkaa ja säilöntämenetelmiä Venäjältä
Pohjois-Karjalassa on menossa ”Luonnosta turvaa” -hanke, jonka yhtenä tarkoituksena on edistää kotitarveviljelyä ja luonnontuotteiden, kuten sienten ja villiyrttien, käyttöä.
-Olemme Suomessa varovaisia lääkeyrtti-termin käytössä. Käytämme mieluiten villiyritit termiä ja korostamme niiden tuorekäyttöä ruoanlaitossa, kertoi Maarit Sallinen-Uusoksa Pohjois-Karjalan Martat ry:stä. Meitä suomalaisia kiinnostavia asioita Venäjältä ovat esimerkiksi yrttien käyttö kosmetiikkana sekä venäjänkarjalainen ruokaperinne ja säilöntämenetelmät, kertoi Maarit. 
Luonnontuotteita, hyötyviljelyä ja yhteisökehittämisen menetelmien vaihtoa
Yhteistyö voisi olla luonnontuotteiden käytön, hyötyviljelyn ja yhteisökehittämisen menetelmien vaihtoa Venäjän Karjalan ja Joensuun seudun kylien ja naisryhmien kanssa.
-Meitä kiinnostaa yhteistyössä ympäristöluotsi-toiminta. Se on yhteisöllinen tapa tutustua omiin ajatuksiin luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä, kertoi Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta.
Ympäristöluotsaus voi olla maisemanhoitoa ja rakentamista, kuten aidan, penkkien ja yrttilaatikoiden tekemistä perinteisillä tavoilla ja raaka-aineilla. Toiminta lisää kanssakäymistä ja tarjoaa hyvän pohjan yhteisökehittämiselle, jatkoi Timo. 
Tutustuminen Vieljärven ja Prääsän paikallisiin kehittäjiin
Vieljärvella sijaitseva Karjalan kielen kodi on karjalan kielen ja kulttuurin toimintakeskus. Talo on ollut käytössä kaksi talvea. Siellä on pidetty kielikursseja, teatteri-, käsityö- ja kuntokerhoja. Talon toiminnasta vastaava yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Kinnermäen kylän kanssa.
-Meidän viiden vakituisen asukkaan kylässä käy vuosittain muutama tuhat matkailijaa, joita kiinnostaa kylän hyvin säilynyt puurakennusperinne, kertoo kinnermäkeläinen Nadezhda Kalmykova. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Oulun ammattiopiston kanssa. Rakennusrestaurointilinjan opiskelijat ovat käyneet työharjoittelussa kylällä vuodesta 1999 lähtien.
Retkellä tutustuimme myös Prääsän seudulla toimivaan Mylly-säätiöön, jonka tarkoituksena on edistää paikallista kehittämistä kokoamalla julkisia ja yksityisiä toimijoita ja resursseja. Säätiö tukee perinteisten käsitöiden tekemistä ja paikallisten tapahtumien järjestämistä.
-Meillä on 50 käsityöntekijän verkosto, myyntipiste ja verkkokauppa, kertoi Ekaterina Efremova. Viime vuonna organisoimme kilpailun uuden vuoden -tapahtumien järjestämiseksi. Kukin voittanut paikallinen ryhmä sai 20.000 ruplaa oman tapahtuman järjestämiseksi, Ekaterina jatkoi.
Lue lisää
Projektiyhteiskunta voimistuu Venäjän Karjalassa