Kasvava matkailuala luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta myös haastaa toimijoita kehittämään toimintaa. Tähän tarpeeseen on tartuttu myös Ethno-cultural potential in tourist industry of border territories -yhteishankkeessa.
- Kartoitamme olemassa olevia matkailukohteita sekä sitä millaisille kohteille olisi kiinnostusta. Samankaltaista selvitystä tehdään sekä Pohjois-Karjalassa että Venäjän Karjalassa, Maaseudun Sivistysliiton hankeosuuden projektipäällikkö Oxana Rassokha kertoo.
- Yleisesti tiedetään, että matkailijoita kiinnostavat tarinat. Paikallinen kulttuuri ja historia herättävät paikat eloon. Monesti nämä ovat paikallisille itselleen liian lähellä ja arkipäivää, siksi niitä ei aina osata tunnistaa ja sitä kautta nostaa esille. Nyt halutaankin selvittää, mitkä tekijät houkuttelevat matkailijan Pohjois-Karjalaan, ja missä määrin paikalliskulttuuriperintöön liittyvät asiat heitä kiinnostavat, kulttuurimatkailun asiantuntijana hankkeessa toimiva Suvi Kaljunen Maaseudun Sivistysliitosta kuvailee.
Yhteishankkeen päähallinnoija on Мельница-säätiö (Mylly-säätiö) Prääsästä. Lisäksi kumppaneina ovat Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus sekä Suomen puolelta Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys. Kukin toimija kokoaa aineistoa omalta alueeltaan sekä etsii matkailuyrityksiä mukaan. Tietoa matkailijoiden mieltymyksistä sekä matkailuyritysten valmiuksista kootaan kattavasti kyselyjen ja haastattelujen kautta. Matkailijoille suunnattuun kyselylomakkeeseen on tavoitteena saada 400 vastaajaa Suomen puolella. Lomaketta jaetaan mahdollisimman monen kanavan kautta, muun muassa majoituspaikkoihin. Lisäksi ainakin Kihaukseen ja Puhoksen perinnepäiville on tarkoitus jalkautua tavoittamaan turisteja.
- Lomakepohja on kummallakin puolella rajaa samanlainen. Jonkin verran sitä on kuitenkin muokattu meidän alueen näkökulmasta. Lisäksi käsitteiden avaaminen on vaatinut mietintää. Esimerkiksi kun Venäjällä kartoitetaan etnokulttuurisia elementtejä matkailussa, on meidän alueella mielekkäämpää käyttää paikalliskulttuuriperintö termiä, Suvi Kaljunen selventää.
Matkailualan yrityksiä puolestaan haastatellaan ja muutamasta tehdään laajempi tapaustutkimus. Suomen puolelta yrityksiä on mukana 26 ja Venäjän Karjalasta liki 40. Yrityksiä on saatu hyvin mukaan, sillä tarjoaahan mukanaolo samalla yhden kanavan tuoda omaa toimintaa esille.
Yhteistyötä myös jatkossa
Vuoden 2019 aikana toteutettavalla selvityshankkeella on tarkoitus koota pohja, josta voi jatkossa lähteä rakentamaan eteenpäin matkailuun liittyvää yhteistyötä. - Samalla rakennetaan matkailuyritysten kesken verkostoa. Tarkoitus on, että matkailuyritykset molemmin puolin rajaa oppisivat tuntemaan ja tietämään toisensa. Yhteistyötä tarvitaan lisää, Oxana Rassokha korostaa.
Esimerkiksi Venäjän Karjalan iso matkatoimisto on jo kiinnostunut yhteistyöstä. Venäjän Karjalassa on arvioitu käyvän vuosittain n. 1,5 miljoonaa matkailijaa, joten potentiaalia riittää. - Arvion mukaan noin 60 prosenttia matkailijoista tulee Pietarin ja Moskovan alueelta. Miten saisimme näistä matkailijoista edes osan käymään myös täällä Suomen puolella? Tiedämme myös, että Pohjois-Karjalan alueelta löytyy paljon venäläisiä kiinnostavia kohteita, osa niistä täytyy vain saada paremmin esille ja matkailijoiden tietoon, Oxana Rassokha avaa mahdollisuuksia.
- Hankkeesta syntyvä tieto välitetään puolin ja toisin matkailualan yrityksille käyttöön. Toivottavasti tulevaisuudessa mahdollistuisivat myös yhteiset tapaamiset, joissa yrittäjät voisivat vaihtaa kokemuksia ja kehittää toimintaansa, Suvi Kaljunen toteaa.
Hanke on saanut rahoitusta Karelia CBC ohjelman kautta. Karelia CBC on rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jolla lisätään alueiden vetovoimaisuutta. Ohjelmaa rahoittaa Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä.
Jos kulttuurimatkailu kiinnostaa, tutustu mm. Kari Ilmoisen tutkimukseen "Kulttuuriperintö maaseudun matkailuyritysten tuotteissa ja palveluissa".