Varoitus
  • JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 107
A+ A A-
Kansainvälisyys 11.7.2014

Italialaiset karhuja ja Katri Helenaa kaivertamassa

Marco Martello ja Fulvio Burgagno ovat veistäneet Tohmajärvellä esimerkiksi karhuja ja samalla opettaneet tekniikkaa suomalaisille veistäjille. Marco Martello ja Fulvio Burgagno ovat veistäneet Tohmajärvellä esimerkiksi karhuja ja samalla opettaneet tekniikkaa suomalaisille veistäjille. Gyongyi Matray

Maaseudun Sivistysliiton kansainvälinen yhteistoimintahanke PUUSTA PITKÄÄN päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda yhteen kansantaitelijoita ja puunveistäjiä ympäri Euroopan. Konkreettisena aikaansaannoksena Tohmajärven Onkamossa vietettiin kesäkuussa kansainvälisiä veistoviikkoja italialaisten veistäjämestarien johdolla.

Hankeen tavoitteena oli nostaa esille puuosaamisen uudistuvia perinteitä Euroopassa ja tuoda yhteen kansanomaisen taiteen tekijöitä ja puuveistäjiä eri maista keskinäisen työskentelyn merkeissä, toisiltaan oppien. Puun sielussa kokoontuneet veistäjät opettajineen loivat kahden viikon ajaksi Onkamoon italialais-tohmajärveläisen tunnelman, johon kuului niin karhuja kuin Katri Helenaa. Osallistujia kahdelle kurssille saapui ympäri Suomen ja lisäksi Italiasta, Virosta ja Venäjältä.

- Vuosi sitten Ilomantsissa järjestetyssä veistotapahtumassa aloitimme yhteistyön Maaseudun Sivistysliiton ja Gyöngyi Mátrayn kanssa. Pääsin mukaan veistokurssille Italiaan, jossa tutustuin veistäjiin ja jo marraskuussa kuuden italialaisten veistäjien työt olivat esillä täällä Onkamossa. Tammikuussa omia töitäni lähti Italiaan, Puun Sielun yrittäjä ja puutaiteilija Natalia Podkolzina kertoo.

Podkolzinan mukaan kansainvälinen yhteistyö taiteilijoiden välillä avartaa maailmankuvaa ja mahdollistaa luottamuksen ja uusien ystävyyssuhteiden rakentumisen.

Katri Helenaa yötä myöten

Tohmajärvellä nähtiin keväällä 2014 kulttuuritaisto iskelmälaulaja Katri Helenan nimeä kantavasta raitista. Osa paikallisista vastusti kadun uudelleennimeämistä, mutta kompromissina raitti toteutettiin eräänlaisena kunniaraittina, ilman että tiestön nimistöä tarvitsi muuttaa. Tästä innostuneena myös veistäjien aiheeksi valikoitui ajankohtainen Katri Helena, jota innokkaimmat veistäjät veistivät Suomen valoisina kesäöinä pikkutunneille asti. Osa veistotöistä sijoitettiin Tohmajärvelle museoon Katri Helena-näyttelyn yhteyteen ja myös taitelija itse kävi tutustumassa kurssilaisten työskentelyyn.

- Katri Helena oli haltioitunut kuinka monenlaisia asioita puusta voikaan valmistaa, Podzolkina kertoo.

Podzolkina kehuu kurssilaisten olleen innokkaita ja toimineen tiiviinä ryhmänä. Kuten taiteessa yleensäkin, ilot ja surut sekä tunnekuohut jaettiin puolin ja toisin. Suomalaisuuteen tutustuttiin esimerkiksi musiikkia kuuntelemalla.

Italialaiset veistäjät Marco Martello ja Fulvio Burgagno saapuivat Tohmajärvelle veistokurssien jo päätyttyä. Veistotyöt joita he ovat tehneet Tohmajärvellä, ovat olleet saaneet innoituksensa Katri Helenasta karhuista. Lisäksi he ovat jakaneet omia oppejaan esimerkiksi kursseilla mukana olleelle Katja Konttiselle.

- On mahtavaa saada opetusta puunveistosta. Olen aiemmin työskennellyt keramiikan kanssa ja puu on ollut materiaalina hyvin haastava työstää. Nyt tuntuu että opetuksen myötä tekniikkaakin on alkanut sisäistää, Konttinen kertoo.

Martello ja Burgagno elättävät itsensä Italiassa veistolla. Iso osa töistä tehdään tilauksesta esimerkiksi sisustukseen tai huonekaluiksi. Taideveisto on kuitenkin se rakkain osa työtä. Molemmille lempiaihe veistää on ihmis- tai naishahmo, jossa riittää tulkittavaa ja varioitavaa yhä uudestaan ja uudestaan.

- Suomalainen veistotaide on korkeatasoista ja hyvänlaatuista, mutta erilaista kuin italialainen, he arvioivat.
Erona suomalaiseen veistotaiteeseen ovat sekä materiaalit että värien käyttö. Materiaaleina tutumpia italialisille veistäjille ovat esimerkiksi italialainen mänty, tuoksullaan hurmaava hedelmäpuu sekä lehmus. Veistotyöt saavat väripintansa maalilla tai esimerkiksi polttamalla.

Italialaisten veistäjien töihin on mahdollista tutustua Puun Sielun näyttelyn lisäksi vielä Ilomantsin karhufestivaalin yhteydessä, ennen kuin työt palaavat takaisin Italiaan.

Karhu vie Ilomantsiin

Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään -hanke on järjestämässä ensimmäisiä Karhun veiston MM-kilpailuja Ilomantsissa elokuun 20.-23. Kilpailijoita odotetaan kahdeksasta eri maasta. Yhteensä kilpailijoita odotetaan paikalle saapuvaksi 32. Kaukaisin veistäjävieras Ilomantsiin saapuu Afrikan Beninistä. Myös Tohmajärvellä vieraillut Fulvio Borgagno aikoo saapua Italiasta veistämään oman karhunsa.

Veistokilpailu muotoutui karhu-aiheen ympärille sen myyttisen metsän kuninkaan roolin takia. Ilomantsi paikkana sopii karhujen veistoon erityisen hyvin, sillä pitäjässä on Suomen tihein karhukanta. Kilpailussa syntyvät veistokset jäävät Ilomantsiin ja niistä kootaan pysyvä näyttely, niin sanottu "tuhannen karhun puisto" josta toivotaan aikanaan kehittyvän matkailunähtävyys alueelle. Puusta pitkään -hanketta toteutetaan Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin ja Keski-Suomessa Viisari Leaderin alueilla. Puusta pitkään -hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjalta 4 (LEADER).

Festivaalin päätöspäivänä näyttäviä karhuhahmoja luodaan kahden tunnin pikakilpailussa Katri Vala Kulttuurikeskuksen kilpailuareenalla. Lisäksi oheisohjelmassa on seminaareja, elokuvia, musiikkia sekä maalaismarkkinat ja toritanssit.

Lisätietoja:http://www.karhufestivaali.fi/

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa