Sivakka-Rasimäki kylätutkimuksen uusin tutkimusraportti julkistettiin Valtimolla joulukuun puolivälissä. Jo viidellä eri vuosikymmenellä jatkunut tutkimuskokonaisuus on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Vastaavaa kylätason seurantatutkimusta ei monesta paikasta löydy. Vuosien varrella ovat vaihtuneet niin tutkijat, menetelmät kuin näkökulmatkin. Kylät kuitenkin pysyvät, vaikka niiden elämänmeno ja merkitys on muuttunut.
Mitä väestörekisteri ei kerro
Uusimman tutkimusraportin nimi Kotona, kylässä, liikkeellä kuvaa hyvin sen sisältöä. Tutkimuksessa on annettu tilaa sekä yksittäisten kyläläisten elämäntarinoille että pohdittu laajemmin liikkuvuuden vaikutusta kyläläisten elämään ja maaseudun kehittymiseen. Oman painoarvonsa saavat niin Rasimäen kylän siirtokarjalaisten kulttuuriperintö, sivakkalainen perinnetietous kuin yleisemmät teemat kylien uusista liikkujista kyläläisten muistihistoriaan.
- Tutkimuksen alkuaikoina 1970-luvulla puhuttiin paljon tilastoista. Kuinka monta lehmää missäkin talossa oli, mikä oli kylien asukasluku tai syntyvien lapsien määrä. Niiden avulla kuvattiin maaseudun rakennemuutosta ja sen vaikutuksia. Nyt taas tutkitaan enemmänkin asioiden ja paikkojen merkitystä ja niiden uusia käyttötapoja. Pelkkä väestörekisteriin merkitty kotikunta ei kerro koko totuutta ihmisten liikkumisesta ja ajankäytöstä. Näennäisesti tyhjillä kylillä liikkuu ja vaikuttaa paljon erilaisia ihmisiä satunnaisista luonnossa liikkujista entisiin kyläläisiin ja kesäasukkaisiin. Osa näistä viettää kylillä yhä pidempiä aikoja, pohtii professori Pertti Rannikko.
- Uusi näkökulma kylätutkimukseen on tunteiden ja etenkin tunnehistorian merkitys kylien asukkaille ja pois muuttaneille. Kylä on voimakas tunneyhteisö, joka sitoo yhteen sekä nykyisiä asukkaita että pois muuttaneita. Historia ja kotikylän elämään liittyvät muistot ovat koko ajan läsnä niiden ihmisten elämässä, jotka ovat tai ovat olleet kylän vaikutuspiirissä. Historian vaikutus näkyy tässä ja nyt ja siksi sen tutkiminen on tärkeää, toteaa historian professori Maria Lähteenmäki.
Kolme osaa
Tutkimusaportti jakautuu kolmeen osaan, joissa kussakin on oma teemansa.
Raportin ensimmäinen osa Kotona keskittyy nimensä mukaan paikanpäällä kylissä tapahtuviin asioihin. Osiossa näkyy vahvasti karjalaisuuden merkitys Rasimäen kylän elämässä. Maaseutumaantieteen dosentti Maarit Sireni selvittää tutkimuksessaan siirtokarjalaisten kotien luovutetusta Karjalasta kertovien esineiden ja kuvien merkitystä. Rasimäen kylältä lähtöisin oleva yhteiskuntatieteilijä Päivi Härkin taas tutki karjalan kielen merkityksen muuttumista kotikylänsä murroksissa. Osion kolmannessa kirjoituksessa emeritusprofessori Seppo Knuuttila perehtyy sivakkalaisen Hannes Häkkisen laajaan perimätietoaineistoon.
Toisen osan Lähtö ja paluu teksteissä maaseutusosiologian dosentti Jukka Oksa selvittää kyliltä 1960-luvun murrosvuosina lähteneiden tarinoita; lähdön syitä ja seurauksia. Historian professori Maria lähteenmäki taas pohtii kirjoituksessaan kyläläisten tunnehistoriaa, kotikylän tunneyhteisön merkitystä ja kotikylää kohtaan tunnettua ikävää.
Kolmas osa Liikkeellä keskittyy kylässä ja sen ympäristössä tapahtuvaan liikkumiseen. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen ja liikuntatieteen tohtori Mikko Simula tutkivat muutoksia kyläläisten fyysisessä liikkumisessa. Vaikka halonhakkuu, ruoan hankinta tai marjanpoiminta ei enää ole kyläläisille elämisen edellytys, ne koetaan tärkeäksi osaksi omaa identiteettiä ja mielenrauhaa. Ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikon tutkimus painottuu kylien uusiin toimintoihin. Ihmisten liikkuminen vapaa-ajalla, luonnonvaratalouden uusi nousu ja toisaalta sen vastavoimat täyttävät ja käyttävät syrjäseutua uusilla tavoilla ja merkityksillä.
Pertti Rannikko signeeraa uunituoreita tutkimusraportteja Rasimäen kyläläisille.
Tutkimusraportti Kotona, kylässä, liikkeellä – Sivakka ja Rasimäki arjen ja mielen tiloina, Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1426