Viinijärven taajaman kehittämistyö pääsi käyntiin avoimella asukasillalla, kun asukkaat sekä yhdistysten ja kunnan edustajat kokoontuivat helmikuun pakkasiltana taajaman karttojen ääreen. Liperin kunta on mukana Uudistuvat elinvoimataajamat -hankkeessa, jossa kuusi itäsuomalaista kuntaa kehittää taajama-alueitaan.
Tarkoitus on kuulla alueen asukkaita ja koota yhdessä kehittämiskohteita taajamista. -Jokainen asukas viestii omasta asuinpaikasta ulospäin, myös siksi viihtyvyyden tunne on tärkeää, totesi Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen Viinijärven illan avauksessa.
Viinijärven asukasillassa nostettiinkin yksittäisten kehittämiskohtien lisäksi esille yhteisöllisyyden tärkeys. Kun yhteisöllisyys nousee, kannustaa se jokaista edelleen huolehtimaan omasta taajamasta ja sen yleisilmeestä.
Oma mielipaikka kartalle
Asukkaiden arkea lähellä olevia asioita nostetaan esille avoimissa asukasilloissa. Mielipaikat ja inhokkikohdat täpättiin kartalle myös Viinijärven yhteisessä asukasillassa. Kuhina karttojen ääressä tuotti paljon materiaalia jatkoon. Mielipaikoissa, kuten Taipaleenjoessa, uimarannassa tai urheilukentässä, nähtiin myös paljon potentiaalia tulevaan. Alueiden siistimisen lisäksi toivottiin myös toiminnallista kehittämistä mm. tapahtumien muodossa.
Suunnitteluvaiheen jälkeen on sitten aika ryhtyä toimiin. -Kunnan osalta suunnitelmissa on osallistavabudjetointi, joten kun toimet ovat selvillä, niihin myös halutaan tarjota kannustetta. Jokaisessa taajamassa onkin nyt mietittävänä, minkä yhdistyksen kautta toimintaa voitaisiin organisoida, kannusti illan lopuksi kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.
Ensimmäinen kierros pyörähti
Pari vuotisessa taajamahankkeessa pilottikunnat lähtevät kokeilemaan eri tyyppisiä asukaskuulemisia. Liperissä toiminta lähti käyntiin kirkonkylän, Viinijärven ja Ylämyllyn taajamien asukasilloilla. Asukkaiden ajatuksia kerätään myös erilaisten tapahtumien yhteydessä. Paikallisesti toimintaa toteuttaa Liperin kunnan kanssa Maaseudun Sivistysliitto. -On mukavaa, että meidät kutsuttiin mukaan kehittämiskaveriksi tähän toimintaan. Osallisuus ja kuntakumppanuus ovat nimittäin toiminnassamme tällä hetkellä yhtenä keskeisenä osana, Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta kertoi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kehittämistä yhdessä niiden käyttäjien kanssa sekä kuntalaisten mukaan ottamista strategiatyöhön. Yhdessä etsitään oman kunnan vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja, mietitään mitä niille pitäisi tehdä ja myös tehdään yhdessä. Ensimmäisiä asukasiltoja seuraakin toinen kierros, jossa jo esille tulleita kehittämiskohteita ruoditaan tarkemmin ja lähdetään kohti konkreettisia toimia
Spatia sparraa kuntia
Uudistuvia taajamia kehittää Liperin lisäksi myös Heinäveden, Keiteleen, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat. Uudistuvat elinvoimataajamat -hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja yhteistyössä on mukana Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.
-Tämä hanke tulee hyvään saumaan, nyt kun kuntien rooli on muuttumassa, toteaa projektitutkija Pasi Saukkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta. Saukkosen mukaan kirkonkylien kehittäminen on jäänyt paitsioon ja nyt ollaan oikealla asialla avaamassa kirkonkylien solmukohtia. Ruralian ja Spatian rooli hankkeessa on luoda ylimaakunnallinen oppiva verkosto, saattaa toimijoita yhteen ja tuottaa tietoa toimijoiden käyttöön. -Lisäksi me pyrimme löytämään kullekin kunnalle yhden keihäänkärjen, jota lähdetään viemään eteenpäin, Saukkonen toteaa.
Uudistuvat elinvoimataajamat-hanke saa rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Lue lisää hankkeesta
teksti: Tanja Airaksinen ja Anna-Maria Hämäläinen