Pohjois-Karjalaa määrittävät välimatkat ja harva asutus Joensuun kaupunkia ja sitä ympäröiviä tiheän asutuksen alueita lukuunottamatta. Ihmisten liikkuvuus ja monipaikkaisuus haastavat niin maaseudun kehittäjiä kuin viranomaisia. Miten täällä Pohjois-Karjalan maakunnassa huomioidaan harvaan asutun maaseudun turvallisuusratkaisut, sillä sään ääri-ilmiöt ja väestön ikääntyminen näkyvät muun muassa pelastuslaitoksen tehtävämäärissä.
Vaikka maaseudulla vakituisesti asuva väki vähenee, maaseudun käyttäjiä on paljon. Haasteena tulevaisuudessa on se, jos turva on harvassa, että auttamisketjun välimatkat venyvät. Näitä teemoja pohdittiin huhtikuun alussa Juuassa pidetyssä Turvaa maaseudulle –seminaarissa.
Keskeiset turvallisuushaasteet
Maakunnan väestö ikääntyy, vähenee ja keskittyy Joensuun seudulle. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä maakunnan asukasluku tulee vähenemään kymmenen prosenttia. Etenkin juuri väestön ikääntyminen tulee näkymään pelastuslaitoksen tehtävämäärien kasvamisena. Toisaalta taas maaseudun käyttäjien määrä ei vähene. Kesä- ja osa-aika-asukkaat kansoittavat maaseutua, myös etätyö ja luontomatkailu houkuttavat viihtymään maalla. Ihmisten liikkuvuus luo haasteita - tiestö ja kulkuväylät halkovat maaseutua keskuksista toisiin ja vakavat liikenneonnettomuudet tapahtuvat yleensä maantieverkolla.
Väestöön liittyvien haasteiden lisäksi turvallisuuteen vaikuttavat jo nyt ja tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt kuten kovat tuulet, kuivuus tai rankkasateet ja roudan väheneminen. Tästä esimerkkejä ovat metsäpalot ja myrskytuhot. Nopeat ilmastonmuutokset voivat vaikuttaa myös yleiseen kansalliseen ja jopa kansainväliseen turvallisuustilanteeseen.
Toisin sanoen pelastus- ja ensihoitotyöhön tarvitaan tekijöitä kaikkialla, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisilla on hyvä olla kylien pelastusryhmien lisäksi osaavaa henkilöstöä ja kattava toimintaverkko.
Mitä Pohjois-Karjalassa on jo tehty?
Seminaarikeskustelun perusteella Pohjois-Karjalassa on tehty laajalla haravalla yhteistyötä niin viranomaisten kesken kuin kylilläkin. Pelastuslaitoksen ja MSL:n yhteisessä Turvaa maaseudulle –hankkeessa on perustettu Pohjois-Karjalan kyliin kylien pelastusryhmiä, jotka tuovat turvaa maaseudulle. Kylien pelastusryhmätoiminta on merkityksekästä sekä pelastusryhmille itselleen että viranomaisille, sillä paras paikallistuntemus löytyy aina asukkailla. Kylien pelastusryhmätoiminnassa on mukana yli 500 auttajaa.
Lisäksi seminaarissa perään kuulutettiin eri viranomaisten yhteistyötä pelastuslaitoksen, poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Yhteistyöhön on ajanut paitsi käytännön tarve myös yhteinen huoli siitä, miten pelastus-, ensihoito- ja turvallisuuspalvelut voidaan maakunnan asukkaille kustannustehokkaasti yhteisiä resursseja hyödyntämällä tuottaa. Yhteistyötä on tehty, mutta sitä tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa.
Mitä on vielä tehtävä?
Pelastuslaitoksella on neljän kohdan toivelista harva-alueiden turvallisuuden takaamiseksi; oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen pelastajan tehtäviin, syrjäseutulisän tai toisin sanoen harvalisän käyttöönottaminen, pelastustoimen mukaan ottaminen keskustelemaan harvaan asutun maaseudun turvallisuudesta ja aktiivisesti uusien toimintamallien kehittäminen. Turvaa maaseudulle –hanke osoitti, että uusissa toimintamalleissa on tulevaisuus.
Katso tilaisuuden tallenne