Rääkkylässä nopeat ja toimintavarmat valokuituyhteydet on koettu tasa-arvokysymykseksi. Valokuidun puuhamiehillä ja –naisilla on yhteinen näkemys: verkkoon on päästävä, jos tulevaisuudessa maaseudulla halutaan elää ja yrittää.

Pohjois-Karjalassa useilla alueilla on ollut ongelmia valokuituverkon rakentamisessa, kun markkinaehtoisia tarjoajia ei ole ollut. Kunnat ja aktiiviset kansalaiset ovat olleet pakotettuja perustamaan osuuskuntia ja osakeyhtiöitä valokuituverkkojen rakentamiseksi. Näin kävi myös Rääkkylässä. Vuonna 2010 kaupalliset toimijat eivät olleet kiinnostuneita kuituverkon rakentamisesta kuntaan. Paikalliset taas olivat kyllästyneet internetyhteyksien heikkoon toimivuuteen ja lopulta homma päätettiin hoitaa itse.

Pohjois-Karjalan tietoverkko osuuskunta perustettiin Rääkkylässä 10.10.2011. Osuuskunnan, lempinimeltään "Valopiuha", kantava periaate on kaikkien kuntalaisten saaminen samalle viivalle. Liittymismaksu on haluttu pitää edullisena ja osuuskunnan jäsenyyden lunastaa itselleen 100 eurolla.

Vaikka puuhamiehillä ja –naisilla riitti intoa sekä virtaa, ei valokuituverkon rakentaminen kuitenkaan käynyt noin vain.

- Projektissa on valtavasti huomioonotettavia asioita: hinnat, markkinointi, erilaiset selvitykset ja koko hankemaailmaan liittyvä byrokratia, muistelee osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tuure Hirvonen.

Etukäteen verkon rakentamiseen ja myymiseen liittyviä yksityiskohtia on vaikea hahmottaa.

- Valokuiturakentamisessa täytyy olla selkeä malli, jotta saadaan aikaan kustannustehokas rakentaminen. Jokainen urakoitsija piti kilpailuttaa erikseen ja tarjouspyyntöjen ehtojen oli oltava tarkat. Eikä valvonnastakaan saa luistaa, sanoo Ilkka Tammi, joka on toiminut osuuskunnan teknisenä asiantuntijana.

Esimerkkiä rääkkyläläiset hakivat Rautalammelta, jossa kuituverkko oli rakennettu osuuskuntamallilla.

- Aina ei ollut varmuutta mihin ollaan menossa, mutta lopulta hankehakemukset rahoituksen suhteen lähtivät sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon että ELY- keskukseen. Lainaa haettiin oman kylän Osuuspankista, joka on sitoutunut hankkeeseen ja toiminut joustavasti. Myös kunta on tukenut koko ajan hanketta, kertoo Hirvonen.

Valokuidusta on tullut koko kunnan yhteinen hanke, jossa mukana ovat niin kunnalliset päättäjät kuin aktiiviset ihmiset kylissä.

- Puolestapuhujia kaivataan tällaisissa hankkeissa. Maaperän petaaminen otolliseksi on tärkeää, jotta jokainen mummonmökkikin saadaan mukaan, korostaa yrittäjä ja osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Laasonen.

Yrittäjälle välttämättömyys

Yksi ensimmäisistä valokuidun hyödyt huomanneista ryhmistä olivat viljelijät.

- Maatalouden arkea ovat niin tiedon etsintä kuin tukihakemuksetkin. Verkkoyhteyksien on pelattava, toteaa maatalousyrittäjä Tarja Musikka ja kertoo tilan isännänkin innostuneen tietotekniikan mahdollisuuksista nopeiden yhteyksien myötä.

Jukka Laasosen yritys ei toimisi Rääkkylässä, jollei valokuituyhteyksiä olisi. Laasosen yritys Viihtyisä piha tarjoaa asiakkaille piha- ja ympäristörakentamiseen liittyviä tuotteita ja palveluja. Niiden verkkomarkkinointi vaatii esimerkiksi suurien kuvatiedostojen lähettämistä. Myös visuaalisuus on tärkeää.

- Mietin sijoittumista joko Joensuuhun tai Kajaanin. Kun mahdollisuus jäädä Rääkkylään tuli valokuidun myötä, valinta oli itsestään selvä, toteaa Laasonen.

Valokuituyhteydet hyödyttävät kuntaa myös asukasmarkkinoinnissa ja viime vuonna Rääkkylä oli ensimmäistä kertaa vuosiin muuttovoittokunta.

- Jo ensimmäisenä verkon rakennuskesänä huomasimme, että uudet asukkaat kyselivät valokuidullisia kiinteistöjä. Kuituyhteydellä on ollut selkeä vaikutus myös asuntokauppaan, Tuure Hirvonen vahvistaa.

Mitä hankkeen jälkeen?

Kaikkiaan Rääkkylään on saatu vedettyä noin 1500 valokuituliittymää, joka on reilun 2400 asukkaan kunnassa valtava määrä. Seuraava vaihe on saada liittymät käyttöön, kun rakentamisen suhteen hankekausi alkaa olla takanapäin. Rääkkylässä halutaan ottaa kuituinvestoinnista kaikki hyöty irti. Palvelujen kehittämisessä osuuskunta aikoo olla mukana vain "narulla työntämässä", mutta puuhamiehillä riittää ideoita: terveyspalveluja, verkko-oppimista ja mitä vain. Uudet palvelumuodot vaativat paitsi kehittämistä, myös palvelujenkäyttäjien ymmärtämistä.

- Esimerkiksi lääketurvallisuuden varmistamisessa tekniikka voi olla avuksi, pohtii Hirvonen ja kertoo älykkäistä lääkedoseteista ja verkkoyhteyksin varustetuista turvarannekkeista.

Valokuidulla on ollut selkeästi Rääkkylän elinvoimaa lisäävä vaikutus.

- Maaseudullakin halutaan elää ja tarvitaan mahdollisuuksia. Täällä ollaan kuitenkin aina syrjässä, jos ollaan pelkästään kaupallisten intressien varassa. Valokuituverkon rakentaminen on osoitus yhteystyön voimasta, päättää Laasonen.

Kirjoittaja: Katja Asikainen, Maaseudun Sivistysliitto