Kuntaliitosten myötä on tullut selväksi, että kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet oman alueensa kehittämiseen ovat heikentyneet liitoskuntien alueella. Voisiko pitäjäneuvostoja perustamalla vaikuttaa päätöksentekoon? Maaseututoimija Juhani Rouvisen kehittämää mallia pohdittiin Joensuun Kiihtelysvaaran kyläillassa lokakuun lopulla.

 Kiihtelysvaaran noin 2600 asukkaan kunta liittyi vuonna 2005 Joensuun kaupunkiin, kuten sen naapurikunnat Tuupovaara, Eno ja Pyhäselkä vuoteen 2009 mennessä. Liitosten myötä Joensuun asukasmäärä kasvoin 72 000 ja liitoskuntien alueet toivat mukanaan noin 20 000 asukasta. Lähidemokratian edellytysten turvaaminen on pitäjäneuvoston tärkein tehtävä lakanneen kunnan alueella. Osana johtamisjärjestelmää perustetaan lakkautettuihin kuntiin (pitäjiin) aluevaikuttajatoimijoiksi pitäjäneuvostot ja valtuustoon nähden viralliseksi suoraksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto.

 Jäsenet pitäjäneuvosto valitsee alueen kyläyhdistykset, edustus voisi määräytyä kyläyhdistyksen jäsenmäärän suhteessa tai kyläyhdistysten puheenjohtajat ovat neuvoston jäseniä. Pitäjäneuvoston puheenjohtajaa kutsutaan” pitäjäneuvokseksi”, joka ei tarkoita samaa kuin pitäjänneuvos. Pitäjäneuvostojen valmistelu- ynnä muu työ sisällytetään maaseudun kehittämispäällikön ja alueellisten palvelupisteiden toimenkuvaan. Apuna tässä on kaupungin muu asiantuntijaorganisaatio. Pitäjäneuvostoille annettaisiin resursseja ja päätäntävaltaa. Se päättäisi alueen järjestötoiminnan avustuksista, kehittämisrahan käytöstä, markkinoinnista ja monista muista alueeseen hyvinvointiin kuuluvista asioista.