Fosfori ja typpi ovat kasveille välttämättömiä ravinteita, jotka vaikuttavat suuresti esimerkiksi nurmirehun satoon. Toisaalta etenkin fosfori on yksi vesistöjen rehevöitymiseen pahiten vaikuttavia ravinteita. On siis sekä kustannustehokasta että ympäristöystävällistä saada ravinteet mahdollisimman hyvin hyödynnettyä pelloilla sadon tuottoon ja minimoida niiden valuminen vesistöihin. Näin saadaan säästöä lannoituskuluissa ja edistetään vesistöjen hyvinvointia.
Ravinnehävikit euroiksi hankkeen avulla
Ravinteiden tehokkaan kierrätyksen kehittäminen on ollut vuosina 2011 - 2015 toteutetun RAE-Ravinnehävikit euroiksi –hankkeen keskeisin tavoite. Hanke toimi Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueilla.
- Näitä alueita yhdistävät Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueet, samanlaiset maaperä- ja ilmasto-olot sekä samankaltainen maatalouden toimintakulttuuri. Tavoitteena olikin etsiä ja testata erityisesti Itä-Suomen olosuhteisiin sopivia toimintatapoja niin lannan käytön tehostamiseen, maan rakenteen parantamiseen kuin maatalouden vesistövaikutusten hallintaan. Oleellinen osa toimintaa oli myös vuoropuhelun kehittäminen tutkimuksen, viranomaisten ja maatilojen välillä, hankkeen vastuuhenkilö Arja Ruokojärvi Savonia ammattikorkeakoulusta kuvailee.
Hankkeen toteutuksessa onkin ollut mukana laaja joukko toimijoita. Koordinoijana toimi Savonia ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppaneina Luonnonvarakeskus Maaninka, maakuntien ProAgriat, Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys sekä Suomen ympäristökeskus.
Uusia toimintatapoja ja tilakäyntejä
Hankkeen aikana uusia toimintatapoja ja niiden vaikutuksia tutkittiin ja testattiin ihan käytännössä. Kokeiden ja mittausten avulla selvitettiin muun muassa kosteikkojen vaikutusta ravinteiden sitomiseen, eläinten jaloittelutarhojen vesistövalumia, lietteen syyslevitystä ja nurmilta huuhtoutuvan fosforin vähennysmahdillisuuksia sekä lietelannan kemiallista separointia.
Jaloittelutarhojen vesistövalumat olivat yksi tutkimuksen kohde. Kuva: Arja Ruokojärvi.
RAE-hankkeen toinen keskeinen toimenpidekokonaisuus olivat tilakohtaiset neuvontakäynnit. Yhdessä tilojen kanssa kartoitettiin kunkin tilan olosuhteisiin parhaiten soveltuvia menetelmiä ravinnehävikkien ehkäisemiseen. Tilakäyntejä tehtiin hankkeen aikana kaksi. Ensimmäisellä käynnillä käytiin läpi perusasioista ja suunniteltiin toteutettavia toimenpiteitä. Toisella käynnillä pystyttiin jo vertailemaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja syventämään tietämystä asiaan liittyen.
- Neuvontakäyntejä tehtiin yhteensä 170 tilalle. Mukaan valittiin erityisesti sellaisia tiloja, jotka sijaitsevat lähellä vesistöjä tai joilla on paljon rantapeltoja. Tarve ravinnekiertoon liittyvään neuvontaan on selkeä ja tilojen kiinnostus asiaa kohtaan oli hyvin suurta, Arja Ruokojärvi kiittelee.
- Maatalous muuttuu koko ajan tehokkaammaksi ja teollisemmaksi ja keskittyy yhä suurempiin yksiköihin. Toimintatapojen muuttuessa on maatalouden kuormittavuuskin lisääntynyt. Tekniikoiden kehittyessä on kuitenkin myös alettu yhä enenevässä määrin kiinnittää huomioita maatalouden ympäristönsuojeluun, mikä on toivottava ja kannustettava kehityssuunta. RAE- hankkeen tavoitteena oli myös lisätä maatilojen kiinnostusta ja tietoisuutta ympäristön- ja vesistönsuojelun hyödyllisyydestä sekä uusimmista keinoista.
Tarvetta sovellettavalle tiedolle
Hankkeen aikana kerätyn viljelijä- ja toimijapalautteen mukaan suurin tarve olisi erityisesti käytäntöön suoraan sovellettavalle tiedolle. Eri menetelmistä löytyy paljonkin tutkimustuloksia, mutta yksittäinen viljelijä ei ehdi eikä jaksa paneutua laajoihin kuvauksiin. Toivotaan selkeitä laskelmia kannattavuudesta sekä raja-arvoista.
- Hankkeessa järjestetyt työnäytökset ja kyläkohtaiset tupaillat olivat parhaiten vuorovaikutteisia tilaisuuksia, pienryhmissä erityisen tärkeäksi osoittautui viljelijöiden toisiltaan saama vertaistuki.
- Ravinteiden tehokkaammasta hyödyntämisestä tulevat taloudelliset edut ovat tärkeä kannustin uusien ratkaisujen käyttöönottamisessa. Jatkossa tarvitaankin yhä enemmän tutkittua ja käytännössä testattua tietoa kustannustehokkaimmista keinoista sekä ennen kaikkea tämän tietotaidon siirtämistä suoraan tiloille, Ruokojärvi summaa.
Lisätietoja RAE-hankkeesta löytyy hankkeen kotisivuilta.