Janne Heikkisen tilan lehmät pääsivät kesälaitumelle ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Samaan aikaan myös monet koululaiset kirmasivat kesälomalle. Tervetuloa kesä!
Joensuun Enossa maitotilaa pitävä 36-vuotias Janne Heikkinen tervehtii meitä tilansa pihalla iloisesti.
- Moni ei tiedä, mitä maatilalla tehdään. Siksi esimerkiksi MTK:n Manu-hanke oli hyvä juttu. Tuodaan lapsia tutustumaan maatilatyöhön ja elämään, Janne kertoo ja avaa meille navetan oven. Siistissä ja raikkaassa navetassa tervehdyksen huikkaa meille myös Jannen työntekijä. Kuvaajan kamerakalusto ja uudet ihmiset herättävät lehmissä ihmetystä.
Polar-juustoissa oman tilan makua
Keskilehmäluku Jannen parsinavetassa on 56 ja Joensuun Valion tehtaalle tilalta lähtee vuosittain noin 550 000 litraa maitoa. Janne naurahtaakin, että Polar-juustoissa on mukana oman tilan makua.
Siilinjärveltä kotoisin oleva ja Muuruveden viljelijälinjan käynyt Heikkinen osti tilan lähes kymmenen vuotta sitten. Jannesta tuli maatalousyrittäjä tilakaupalla.
-Tila oli hiljaisessa myynnissä ja tilakaupat tehtiin neljässä kuukaudessa, Janne kertoo. Apuna oli ProAgria.
Omalle tilalle oppia lomittamisesta
Tilan pellot ovat luomu-sopimuksen piirissä ja navettaa on laajennettu ja peruskorjattu useampaan otteeseen. Tila on ollut 80-luvulta lähtien myös opetus- ja kannattavuuskirjanpitotila. Jannella on ollut harjoittelijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Hän kannustaakin nuoria lähtemään harjoittelemaan ulkomaille.
- Lomitustyö on opettavaista. Siinä oppii pohtimaan, millä tavalla itse tekisi. Omaan opiskeluaikaan olin harjoittelemassa Ranskan Normandiassa kahteen eri otteeseen yhteensä vuoden verran.
Maatilayrittäminen vaatii laajakatseisuutta
Vaikka omien sanojensa mukaan Jannen elämä on aina pyörinyt jollakin tapaa karjatalouden ympärillä, hänellä on kokemusta niin palkkatyöstä kuin yrittämisestäkin. Kokemukset ovat tuoneet omaan tilanpitoon laajakatseisuutta.
-Maidontuotantoon on keskityttävä, aika ei riitä muuhun. Maitotilalla tuotto lähtee eläinten hyvinvoinnista ja pelloista. Yrittämisessä tulisikin nähdä vuoden päähän, Janne tuumaa.
Keskilehmäluku kuvaa, kuinka monta lypsävää lehmää navetassa on keskimäärin ollut vuoden aikana (keskiarvo). Määrä voi vaihdella vuoden aikana.
Parsinavetta on toinen navetan kahdesta päätyypistä, jossa naudat on pysyvästi kiinnitetty parteen kiinni. Toisen tyypin muodostaa pihatto, jossa eläimet liikkuvat vapaasti rakennuksen lattialla tai sen ulkopuolella. Kesäisin lehmät pääset ulos aitaukseen.
Lomittaminen tarkoittaa karjanhoitoa; ruokintaa ja lypsämistä, sillä aikaa, kun tilan oma väki on esimerkiksi lomalla. Lomittaja on tilan varsinaisen väen sijaistamista ja tuuraamista.