Tuusniemeläinen sorkkahoitaja Sami Kekäläinen pyöräyttää yhden lehmän sorkat kuntoon noin kahdeksassa minuutissa. Operaation jälkeen tyytyväinen lehmä jolkottelee kevein sorkin kohti laidunta.

Suomessa toimii noin 90 sorkkahoitajaa, jotka kuuluvat Suomen sorkkahoitajien jäsenyhdistykseen. Parisenkymmentä hoitajaa käyttää työssään hydraulista, nostavaa telinettä sorkkahoidon apuvälineenä. Samin "ameriikan" kone nostaa eläimen ja sorkat hyvälle työskentelykorkeudelle.

Sorkkahoitoa säännöllisesti

Sorkkahoidon tarve on tilakohtaista.  Keskimäärin sorkkahoitoa tehdään tiloilla kahdesta kolmeen kertaan vuodessa.  Siihen vaikuttavat käytävien kosteus, kumimatot ja navetan ahtaus/väljyys.
-Pihattonavetassa lehmän liikkuminen on tärkeämpää kuin parsinavetassa, koska pihatossa lehmä joutuu menemään itse lypsylle, syömään, juomaan ja lepäämään. Parressa eläimen sorkka kasvaa pituutta, pihattonavetassa puolestaan paksuutta.
On hyvä saada heti kaikki alkavat viat kiinni, etteivät ne pääse pahemmaksi. Sorkkien kunnolla on kuitenkin kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi lypsymääriin ja tiinehtymiseen toteaa itsekin lypsykarjatilallisena toiminut Sami.