Jos ruokahuolto pettää poikkeusoloissa, ei mikään muukaan toimi kovin kauaa. Siksi on tärkeää varmistaa, että erilaisten häiriötilanteiden sattuessa maatalouden jatkuvuus toimii. Kyse on sekä kaikkien turvallisuuden kannalta oleellisesta huoltovarmuudesta että myös viljelijän omasta tilipussista. Huono varautuminen häiriöihin näkyy tuotantokatkoksina ja sitä kautta myös tuloksessa.
Tilat kasvavat ja teknistyvät
Maatilojen koko kasvaa jatkuvasti ja samalla toiminta on entistä teknisempää. Satapäisen karjan lypsäminen ei onnistu käsin eikä kymmenien hehtaarien viljasatoa korjata hevosella. Maatiloilla ollaan siis entistä riippuvaisempia myös muusta kuin emännän ja isännän omasta työpanoksesta. Tarvitaan sähköä ja vettä sekä ulkopuolisten toimijoiden tuottamia palveluita.
- Varautumisen merkitys tilatasolla kasvaa koko ajan. Tilojen kannattaa pohtia, mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä toimintoja ja aloittaa niiden jatkuvuuden turvaamisesta. Onko esimerkiksi varavoiman lähteestä huolehdittu, ovatko pelastussuunnitelmat ja paloturvallisuus ajan tasalla tai onko lomittajalle olemassa ohjeita kriisitilanteen varalle, kuvailee asiantuntija Ahti Korhonen.
Tavallinen kuluttaja ei kovin helposti tule ajatelleeksi, miten monesta asiasta maatalouden tuotantokyky riippuu. Tai miten tärkeä rooli viljelijöillä on kriisitilanteen sattuessa. Osa maanviljelijöistä onkin niin sanottuja VAP-viljelijöitä, joiden tehtävä kriisitilanteessa on ruokahuollon turvaaminen. Heidät on vapautettu asepalveluksesta. Koulutetut VAP-viljejijät kantavat tarpeen vaatiessa oman tilan lisäksi vastuuta myös naapuritilojen toiminnan jatkumisesta ja heille on varattu resursseja energiaan, koneisiin ja eläinten ruokintaan liittyen.
Koulutusta tarjolla
Pohjois-Karjalassa on viime viikkoina toteutettu maatiloille suunnattua varautumiskoulutusta, jonka tilaaja on ELY-keskus. Mukana koulutuksen suunnittelussa on ollut muun muassa MTK ja koulutuksen järjestelyistä vastaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Tiloille ja maaseutuhallinnon työntekijöille suunnattu varautumiskoulutus on aiemmin ollut varsin kirjavaa, mutta nyt asioita on koottu yhteen. Samalla mallilla toteutettavia koulutuksia on käynnissä myös muualla Suomessa.
- Koulutuksissa käsitellään sekä elintarvikehuoltoa laajempana yhteiskunnallisena kokonaisuutena että tilakohtaisen varautumisen keinoja. Aiheet vaihtelevat maataloustuotannolle asetetuista huoltovarmuuden odotuksista vesi ja sähköhuoltoon sekä myrskytuhoista eläintauteihin. Ja ensi vuonna on tulossa jatkokoulutusta nimenomaan tilatason pelastussuunnitteluun, Korhonen kertoo.
Viljelijän omalla vastuulla
Tilojen käytännön toimien osalta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautuminen on pitkälti viljelijän omalla vastuulla.
- Tilojen turvallisuusasioihin on kyllä olemassa paljonkin ohjeistusta valtakunnan tasolla. Sieltä ohjeistus tulee kuntiin, mutta se miten asiat jalkautuvat siitä eteenpäin tiloille vaihtelee paljon kunnittain, harmittelee elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäällikkö Aili Kähkönen.
- Kannattaa siis olla kaukoviisas ja tarttua asioihin ajoissa. Moni ongelma poistuu jo etukäteisharkinnan ja hyvän suunnittelun avulla. Suurimmat vahingot tulevat yleensä silloin, kun ei ole varauduttu riittävän hyvin. Varautuminen tuottaa valmiuden.