Vuonna 2005 tehdyn sukupolvenvaihdoksen aikaan Luvehniemen tilalla Lieksassa oli 26 lypsylehmää. Uuden isäntäparin myötä tilalle tehtiin 2009 uusi robottinavetta, johon tulee ensi kesänä laajennuksen myötä toinen lypsyrobotti. Tilan toiminnan periaatteena on pitkäjänteinen kehittäminen ja keskittyminen maidontuotantoon.

Maltillisin askelin

Mirja ja Markus Turunen ovat isännöineen Luvehniemen tilaa reilut kymmenen vuotta. Tila on Markuksen kotitila ja ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1796. Tilan päärakennuskin on jo yli satavuotias ja sen ikkunoista aukeaa näkymä peltojen yli Vuonisjärvelle. Talo on aikoinaan rakennettu tilan paraatipaikalle.

- Meille oli alusta asti selvää, että menestyäkseen tilan täytyy jatkuvasti kehittyä. Olemme tehneet vuosittain maltillisia, mutta kuitenkin tilan toiminnan kannalta merkittäviä investointeja. Ensimmäinen lypsyrobotti oli tietenkin isompi satsaus, mutta sen lisäksi on pikkuhiljaa kunnostettu peltoja sekä rakennettu muun muassa siiloja sekä varastoja rehulle, viljalle ja koneille, Markus Turunen selvittää.

- Aika nopeasti teimme myös päätöksen, että keskitymme tilan kannalta oleellisimpaan eli maidon tuotantoon. Vuodesta 2005 tilan eläinmäärä on lähes kolminkertaistunut ja maidon tuotantomäärä on kasvanut suhteessa vielä enemmän. Kasvua selittää se, että eläinaines on jalostuksen myötä parantunut ja myös oma osaaminen on kokemuksen myötä lisääntynyt, Mirja Turunen pohtii.
Luvehniemen tilalla maidontuotantoon keskittyminen tarkoittaa sitä, että muissa töissä hyödynnetään yhteistyötä ja ostopalveluja. Tila lämpiää oman hakevoimalan avulla, mutta hake ostetaan ulkopuoliselta tuottajalta. Nurmirehu korjataan yhteistyössä naapuritilan kanssa ja lietteen levityksen hoitaa urakoitsija. Peltotöihin palkataan yleensä kesän ajaksi ulkopuolinen työntekijä.

Toinen robotti tulossa

Seuraava suurempi investointi Luvehniemen tilalla on ensi kesänä valmistuva navetan laajennus ja sen myötä toinen lypsyrobotti. Laajennuksen jälkeen lypsäviä on lähes 130 ja siihen päälle nuori karja. Maidon tuotantomäärä puolestaan nousee jo reilusti yli miljoonaan kiloon.

- Tilan oma peltopinta-ala riittää melko hyvin vielä laajennuksen jälkeenkin. Aiemmin viljelimme myös hieman viljaa ja hernettä, mutta nyt kaikki pellot menevät nurmirehulle. Tarkoituksena on jatkossa panostaa etenkin peltojen ja säilörehun laatuun. Tulevina vuosina tehdään salaojitusta ja parannetaan muutenkin peltojen vesitaloutta. Lisäksi lannoituksen suunnitteluun ja siementen valintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Markus kertoo.

Luvehniemen tilalla panostetaan myös eläinten hyvinvointiin. Tila saa eläinten hyvinvointitukea, eli on sitoutunut eläinten hyvinvoinnin edistämiseen sekä eläinten terveydentilan seurantaan.

- Minusta on tärkeää pitää yllä eläinten hyvinvointiin liittyvää keskustelua. Vaikka saammekin hyvinvointitukea, asioita voi silti aina kehittää. Ja hyvinvoiva eläin on tietenkin myös viljelijän etu koska tyytyväinen eläin tuottaa enemmän ja parempilaatuista maitoa, Mirja selvittää.