Kevään 2017 aikana Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja maakunnan maaseutupalvelut toteuttivat kyselyn maaseutuhallinnon palveluista ja palvelutoiveista tulevaisuudessa. Kyselyssä kartoitettiin erilaisia viljelijätukiin liittyvien palvelujen käyttöä.
Kyselyyn vastasi 251 viljelijää tasaisesti koko maakunnan sekä Heinäveden kunnan alueelta. Ahkerimpia vastaajia olivat 50-59-vuotiaat viljelijät, vastaajista alle 40-vuotiaita oli alle kolmas osa. Vastaajien tuotantosuunta jakautui myös tasaisesti - kyselyyn vastasi sekä kasvinviljely- että kotieläintiloja.
Eläinlääkäripalvelut
Kyselyn mukaan viljelijät käyttävät kunnallista eläinlääkäripalvelua muutamia kertoja vuodessa. Eniten karjatilat käyttävät palvelua paikan päällä maatilalla sekä puhelimitse että sähköisesti. Vastaajat näkevät, että tulevaisuudessa eläinlääkäripalvelua tulisi olla jokaisessa kunnassa virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella, päivystysaikana seutukuntakohtainen päivystys nähtiin riittäväksi.
Vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen eläinlääkärien palvelutasoon. Kunnallisten eläinlääkäripalvelujen oheen viljelijät kaipaavat myös yksityistä eläinlääkäripalvelua. Viljelijät kokevat, että kunnissa, joissa on paljon karjatiloja, tulisi olla oma eläinlääkäri.
Lomitus
Viljelijät käyttävät lomitustoimiston palvelua muutaman kerran vuodessa. Itse lomitusta tiloilla käytetään kuukausittain. Lomatoimiston palveluja käytetään eniten puhelimitse ja sähköpostitse tai sähköisesti esimerkiksi lomitusnetin kautta. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että lomatoimistojen on hyvä sijaita seutukunnittain. Vastaajilla oli paljon ehdotuksia lomituspalvelujen kehittämiseksi.
ELY-keskuksen investointi- ja kehittämispalvelut
Suurin osa vastaajista ei käytä lainkaan ELY-keskuksen maatalouden investointi- ja kehittämispalveluja. Kun viljelijät käyttävät palvelua, sitä käytetään joko sähköisesti, puhelimitse tai paikan päällä, maatilalla.
Vastaajien mielestä investointituesta riittää yksi maakunnallinen palvelupiste, mutta kehittämisen palvelua olisi hyvä saada seutukunnittain. ELY-keskukselta toivottiin myös tilavierailuja ja jalkautumista eri paikkakunnille nykyistä enemmän.
Kunnalliset viljelijätukipalvelut
Vastaajat käyttävät kunnallista viljelijätukipalvelua vuosittain, muutaman kerran vuodessa. Viljelijät käyttävät kunnallista viljelijätukipalvelua selkeästi eniten kyselyssä mukana olleista palveluista. Kunnallista viljelijätukipalvelua käytettiin eniten käymällä toimipisteellä. Lisäksi tukipalveluja käytettiin puhelimitse ja sähköisesti esimerkiksi Hyrrän tai Vipu-palvelun kautta.
Suurin osa vastaajista haluaa säilyttää maatalouteen ja elinkeinoihin liittyvät palvelut omassa kunnassa. Kunnallinen viljelijätukipalvelu nähtiin tärkeänä ja lähellä olevana palveluna. Vastauksissa korostettiin paikallistuntemuksen merkitystä viljelijätukipalveluissa.
Muita palveluja
Viimeisen vuoden aikana viljelijät ovat käyttäneet muun muassa ProAgrian palveluja sekä muita yksityisiä palveluja. ProAgrian palveluista viljelijät käyttävät tukineuvontapalveluja joko sähköisesti tai maatilavierailuilla. Vastauksissa mainittiin myös Maaseutuvirasto ja Luomuliitto. Suosittua oli kirjanpitopalvelujen käyttäminen.
Miten asioidaan tulevaisuudessa?
Suurin osa vastaajista haluaa tulevaisuudessa asioida sähköisesti (32 prosenttia vastaajista) tai puhelimitse (25 prosenttia vastaajista). Toki vastauksissa todettiin, että kaikkea ei voi hoitaa sähköisesti ja toimipisteitä on hyvä olla eri puolilla maakuntaa.
----
Maakuntauudistuksen myötä maatilojen eläinlääkintähuoltoon, lomituspalveluihin, maatalouden investointi- ja kehittämispalveluihin sekä viljelijätukien liittyvät tehtävät siirtyvät perustettaville maakunnille vuoden 2019 alussa.