Maito- ja lihakarjatiloilla syntyy runsaasti eläinten lantaa, joka ei suinkaan ole mikään turha sivutuote, vaan arvokasta lannoitetta ja maanparannusainetta. Lannan hyötykäyttö vähentää teollisten lannoitteiden tarvetta ja asianmukaisesti käytettynä myös ympäristön kuormitusta. Isolla tilalla lantaa syntyy vuosittain tuhansia kuutioita, joten sen levittäminen pelloille ei ole ihan pikkujuttu. Työ vaatii hyvät koneet ja vie aikaa, joten se on aina myös kustannuskysymys. Teknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia lannan tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen levitykseen.
Aihe selvästi kiinnostaa alan väkeä, koska Nurmeksessa syyskuun alussa pidetty neuvonta- ja työnäytöstilaisuus kokosi paikalle suuren joukon yleisöä. Katja ja Jukka Hakkaraisen tilalla Jokikylässä pidetty tilaisuus esitteli kiinnostuneille muun muassa vetoletkulevittimen sekä lietteen levittämisen suunnitteluun kehitettyjä työkaluja.
- Meidän maitotilalla syntyy vuodessa noin 4 000 m3 lietelantaa, joten onhan siinä levittämistä. Tällä hetkellä oma levityskalusto on vielä ihan hyvällä mallilla, mutta ainahan sitä pohtii voisiko asiat tehdä jotenkin paremmin, miettii talon isäntä Jukka Hakkarainen.
Vetoletkulevitys uutta Pohjois-Karjalassa
Muutama vuosi sitten Suomeen rantautui uusi levitysmenetelmä, jossa lanta syötetään putkea pitkin suoraan traktorin perässä olevaan levityslaitteeseen. Menetelmä on nimeltään vetoletkulevitys ja sen suurin etu on siinä, ettei painavia lietevaunuja tarvitse viedä pellolle. Jokikylän työnäytöksessä esillä oli SlurryMate -vetoletkulevityskalusto, jonka ominaisuuksista kertoi Kalle Piirainen Haka-Traktori Oy:stä.
- Vetoletkulevitys on hellävarainen menetelmä. Painavien lietevaunujen osalta ongelmana on maan tiivistyminen, joka huomattavasti kevyemmän vetoletkulevittimen avulla vähenee. Pienemmän painon ansiosta pellolle voi myös mennä keväällä aiemmin, jolloin tärkeät ravinteet saadaan maahan heti kasvukauden alussa. Samalla tasataan tilojen työkuormituksen huippuja, kun lannanlevityksen voi tehdä ennen kuin muut peltotyöt ovat kiivaimmillaan.
- Menetelmästä löytyy myös tehoja. Sillä voidaan levittää jopa yli 150 m3 lantaa tunnissa, eli huomattavasti enemmän kuin perinteisellä lietevaunulla, Piirainen selvittää.
Vetoletkulevitykseen tarvittava laitteisto on toki varsin arvokas ja menetelmä vaatii myös sen, että levitettävä lanta sijaitsee tai se kuljetetaan muutaman kilometrin päähän levitysalasta. Sopivasti lietesäiliöiden ympärillä sijaitseville pelloille, isoille tiloille tai paljon levitystyötä tekeville urakoitsijoille menetelmä on kuitenkin omiaan. Pohjois-Karjalassa vetoletkulevitystä hyödyntäviä tiloja tai urakoitsijoita ei vielä ole, mutta lähitulevaisuudessa se yleistynee täälläkin.
Ilmakuvista apua suunnitteluun
Teknologiapäivässä esiteltiin myös uutta tekniikkaa, jonka avulla voidaan vähentää lannanlevityksen ympäristövaikutuksia. Karelia ammattikorkeakoulu kehittelee parhaillaan tekniikkaa, jossa maan pinnanmuotojen avulla määritellään veden virtaukselle ja siten ravinteiden huuhtoutumiselle altteimmat alueet. Ne voidaan lannanlevityksen yhteydessä rajata ulos esimerkiksi gps-paikannuksen avulla.
Uutta on myös ilmakuvauksen käyttö lannoituksen suunnitteluun. Yhdistämällä tavallista ilmakuvaa ja väärävärikuvaa voidaan määritellä pelloista tehokkaimman tai huonoimman kasvun alueita ja siten tarkentaa niiden lannoitusta.
Nurmeksessa pidetyn teknologiapäivän järjestivät yhteistyössä Kasvua pellosta, Tulosta maidosta, RavinneRenki ja Poveria biomassata -hankkeet. Ne kaikki tarjoavat maatiloille tietoa ja neuvontaa eri teemoihin liittyen. Osaamista löytyy kasvituotannon kilpailukyvyn kehittämisestä maanparannukseen ja uusista viljelylajeista maatilojen energiaratkaisuihin.
Tutustu hankkeisiin tarkemmin niiden nettisivuilla:
Kasvua pellosta
Tulosta maidosta
RavinneRenki
Poveria biomassasta
Lannanlevitysnäytöksen tunnelmiin voit tutustua videolla: