Oletko osakkaana metsätilan omistavassa kuolinpesässä? Tai pohditko sitä, miten muualla asuva jälkikasvu selviää sukumetsän hoidosta tulevaisuudessa? Kiinnostavatko uudenlaiset metsänomistuksen muodot? Nämä asiat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia hyvin monelle metsänomistajalle. Pohjois-Karjalassa teemaan on tartuttu Metsäkeskuksen vetämän Sukumetsät seuraavalle -Pohjois-Karjalan metsät aktiivisiin käsiin eli SUKSEE -hankkeen avulla.
Tunkua tilaisuuksiin
Alkusyksyllä 2017 käynnistynyt SUKSEE -hanke tarjoaa ajantasaista, monipuolista ja puolueetonta tietoa metsätilan sukupolvenvaihdoksesta. Hankkeen neuvontatilaisuuksissa käydään läpi asioita verotuksellisista näkökulmista yhteismetsän perustamiseen ja jopa metsiin sijoituskohteena.
- Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea ne metsänomistajat, joille metsätilan siirtäminen tulevalle sukupolvelle on ajankohtaista tai jotka vastikään ovat tulleet tai tulossa metsätilan omistajiksi. Kaikkein paras tilanne on silloin, kun nämä kaksi ryhmää osallistuvat asian suunnitteluun yhdessä, pohtii SUKSEE -hankkeen projektipäällikkö Päivi Lehto.
- Tilaisuuksien osallistujamäärät ovat kyllä yllättäneet meidät. Olemme joutuneet varaamaan suurempia ja suurempia koulutustiloja. Tästä voinee päätellä, että metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvälle tiedolle on todella tarvetta ja kysyntää.
Metsätilan ja etenkin sukumetsän omistamiseen liittyy usein vahva tunnelataus. Monelle metsä on ollut iso osa elantoa ja päivittäistä arkea jo usean sukupolven ajan. Siksi sen siirtäminen nuoremmalle sukupolvelle saatikka sitten myyminen jollekin tuntemattomalle tuntuu vaikealta.
- Yhä useammin ollaan myös sellaisessa tilanteessa, että nuorempi sukupolvi ei ole kiinnostunut oman metsän omistamisesta tai ei tiedä miten metsää tulisi hoitaa, koska siitä ei ole aiempaa kokemusta. Ei ole hyvä kenenkään kannalta, jos metsätila päätyy sellaiselle, joka ei ole halukas siitä huolehtimaan. Juuri näistä syistä asiaa olisi hyvä pohtia yhdessä jo hyvissä ajoin. Yhä useammin näissä pohdinnoissa nousevat esiin myös vaihtoehtoiset metsänomituksen muodot, kuten yhteismetsät tai metsäyhtymät, Lehto kertoo.
Aktiivista omistajuutta
Metsätilan hyvä hoito vaatii omistajaltaan aktiivisuutta. Olipa tavoitteena sitten paras mahdollinen tuotto, sukumetsän luontoarvojen vaaliminen tai omaisuuden säilyttäminen hyvänä tuleville sukupolville, aina tarvitaan toimenpiteitä. Jos metsätilan omistaja ei ole kiinnostunut asiasta tai jos tilan omistus on monen tahon vastuulla, hoitotoimenpiteet usein kärsivät. Tällainen tilanne syntyy helposti etenkin kuolinpesien kohdalla.
- Pohjois-Karjalan yksityisistä metsätiloista yli 3 000 kappaletta eli noin 12 prosenttia on kuolinpesien hallussa. Jos kuolinpesien jakaminen pitkittyy, voidaan lopulta olla tilanteessa, jossa metsätilalla on useita kymmeniä omistajia. Tällöin hoitotoimenpiteistä sopiminen vaikeutuu ja harmillisen usein taimikonhoidot, raivaukset ja muut tarvittavat toimenpiteet jäävät tekemättä. Myös puun myynti hidastuu tai pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan, harmittelee tilarakenteen asiantuntija Sanna Peltola.
Sanna toimii SUKSEE -hankkeessa metsätilarakenteen asiantuntijana. Sannan työtehtäviin kuuluu myös valtion määrärahoilla toteutettava tilakohtainen neuvontapalvelu. Metsäkeskus tarjoaa siis hankerahoituksen avulla tiedotustilaisuuksia Pohjois-Karjalassa ja lisäksi valtion määrärahoilla tilakohtaista, luonteeltaan neuvonnallista sukupolvenvaihdospalvelua. Asiakirjojen laatiminen ja sukupolvenvaihdoksen loppuunsaattaminen kuuluvat kaupallisten palveluntarjoajien palveluihin.
- Olemme koonneet kiinnostuneita varten listaa palveluntarjoajista, joiden puoleen voi kääntyä. Riippuen hieman oman metsätilan nykytilanteesta ja omistussuhteista, apua löytyy esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä, ProAgrialta, metsäyhtiöiltä, pankeilta tai lakitoimistoilta. Sukupolvenvaihdokseen liittyvää asiantuntemusta löytyy onneksi monelta toimijalta, Peltola toteaa.
Sukumetsät seuraavalle -hankkeen päätavoitteena on siis metsätilojen omistuksen pitäminen aktiivisissa käsissä ja kuolinpesien purkaminen. Aktiivinen omistus on paras tae niin metsien hoidolle, luontoarvojen vaalimiselle kuin puun saatavuudelle. Vain aktiivisen omistuksen kautta saavutetaan hankkeen nimen ennakoima suksee eli menestystarina.
Lisätietoa Sukumetsät seuraavalle -hankkeen toiminnasta ja tulevista tapahtumista löytyy hankkeen nettisivuilta.