Maitotilojen hyvät käytännöt jakoon

4.10.2018 Anna-Maria Hämäläinen
Lypsylehmiä märehtimässä laitumella. Lypsylehmiä märehtimässä laitumella. ©maaseutuverkosto Kuvaaja: Martina Motzbäuchel

Maidontuotanto on parhaillaan valtavan rakennemuutoksen keskellä. Yli tuhat lypsykarjatilaa lopettaa toimintansa aivan lähiaikoina: Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista ajaa tuotantonsa alas vuoteen 2020 mennessä. Rakennemuutokset ja uusi markkinapohtilanne edellyttävät tehokkuuden nopeaa edistämistä sekä uusien toimintamallien ja ammattitaidon kehittymistä. Itä-Suomen alueella toimiva EuroMaito-hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin.

Suomessa on jäljellä reilu 7000 maitotilaa, joista Pohjois-Karjalan alueella toimii enää noin 500. Tilojen määrän ennustetaan hupenevan yli tuhannella vuoteen 2020 mennessä. Tilojen alasajon taustalla on heikentynyt markkinatilanne ja maidon tuottajahinnan aleneminen - ainoastaan 10 prosenttia maitotiloista yltää tällä hetkellä kannattavuustavoitteisiinsa. Itä-Suomen alueella on useita hankkeita, joilla maitotalouden ahdinkoa pyritään helpottamaan. Yksi niistä on Luonnonvarakeskuksen, Savonia ammattikorkeakoulun ja ProAgria Pohjois-Savon EuroMaito hanke.

EuroMaito -hankkeessa kehitetään maidontuotannon kilpailukykyä ja maitotilojen kannattavuutta. Hankkeessa keskitytään kolmeen pääteemaan: tilojen talouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Hankkeessa keskeisintä on tiedonvaihto eri tahojen välillä sekä tilojen hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen. - Tavoitteena on kerätä tietoa hyvistä käytännöistä ja antaa tiloille tietoa tutkimuksen puolella, hankevetäjä Sari Kajava Lukesta kertoo. - On tosi tärkeää, että hankkeessa on suora verkostokontakti tiloihin.

Mukana hankkeessa on 12 pilottitilaa, joissa uusia maidontuotannon toimintamalleja toteutetaan ja testataan. Pohjois-Karjalasta mukana ovat Koivumäen tila Tohmajärveltä, Pasolan tila Nurmeksesta sekä Timolan luomupihatto Valtimolta. Eläinmäärät tiloilla vaihtelevat 70 lehmästä yli 200 lehmään.

Tällä hetkellä pilottitiloilla havainnoidaan esimerkiksi separoidun kuivajakeen käyttöä kuivikkeena sekä nurmi-, kokovilja- ja maissisäilörehun tuotantoa. Tilat saavat myös koulutusta eri aiheista, kuten lypsylehmien sorkkaterveydestä. Tilojen taloudelliseen tilanteeseen paneudutaan European Dairy Farmers (EDF)-kartoituksen avulla. Saman aineiston pohjalta lasketaan tilojen ravinteiden porttitaseita, minkä tärkeäksi taustatiedoksi hankkeessa on mm. mitattu tilojen nurmisatoja.

Ideoita ja innovaatioita haetaan pilottitilojen lisäksi myös muilta kotimaisilta maitotiloilta sekä kansainvälisen EuroDairy -hankkeen pilottititiloilta. EuroDairy 2020 -hankkeessa on mukana 14 EU-maata ja 120 maitotilaa. Hankkeessa tehdään samoja asioita kuin kotimaisessa EuroMaito-hankkeessa, mutta myös kansainvälisellä tasolla. Suomalaiset maitotilalliset ovat päässeet tutustumaan hankkeen verkostoitumismatkan kautta muun muassa hollantilaisiin ja belgialaisiin pilottitiloihin. – On tärkeää, että ihmiset näkevät toinen toisensa. Tilavierailut ja tilakäynnit ovat omaa luokkaansa, webinaarit tuovat niihin sitten oman lisänsä, Sari Kajava toteaa.

Kaksivuotinen EuroMaito hanke jatkuu vuoden 2019 huhtikuun loppuun. Hankkeen kuulumisia voi seurata kotimaisilta  ja kansainvälisiltä nettisivuilta, hankkeen Facebook-sivuilta sekä YouTube-kanavalta.

Anna-Maria Hämäläinen

Anna-Maria Hämäläinen

Hankeneuvoja

Joensuun seudun Leader -yhdistys

maakaista-logo-musta.svg

Hae rahoitusta

Tarinat ja tapahtumat

Yhteystiedot