Luomutuotteet ovat säännöllisessä käytössä jo noin joka toisella suomalaisella. Yksi kymmenestä suomalaisesta suosii kasvisruokavaliota ja lähes yhtä moni kieltäytyy kokonaan lihansyönnistä. Uudet ruokatrendit haastavat viljelijöitä ja jatkojalostajia kehittämään tuotantoa sekä luomuun että täysin uusiin tuotteisiin. Vastuullista proteiinia pöytään -hanke edistää kasvisproteiinien kehittämistä Pohjois-Karjalassa.
Tietyissä kasviksissa paljon proteiinia
Ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys korostuvat yhä enemmän ihmisten ruokavalinnoissa. – Vuoden 2019 ruokatrendeja ovat luonnollisuus, suolattomuus, sokerittomuus, aitous, vastuullisuus ja ilmastoruoka, Anu Arolaakso Savon koulutuskuntayhtymän valtakunnallisesta asiantuntijatiimistä EkoCentriasta kertoo. – Luomua käyttää jo nyt säännöllisesti 50 prosenttia suomalaisista ja 10 prosenttia noudattaa kasvisruokavaliota. Seitsemän prosenttia ei syö lainkaan lihaa, Arosalo jatkaa.
Kasvisruokavalion noudattajat voidaan luokitella sen mukaan, miten ”tiukka” ruokavalio on. Jotkut kasvisruokailijat syövät kalaa, kananmunaa ja maitotuotteita, jolloin proteiinin saamiseen ei tarvitse välttämättä kiinnittää erityistä huomiota. Kaikista tiukinta kasvisruokavaliota noudattavien vegaanien puolestaan täytyy miettiä, mistä päivittäinen proteiini saadaan. Koko päivän energiansaannista proteiinin osuudeksi suositellaan noin 10-20 prosenttia. Aikuisella se tarkoittaa tavallisesti 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohti päivässä.
Kasvisproteiinin lähteitä ovat esimerkiksi, palkokasvit, soijarouhe, tofu, tempe ja seitan. – Kasvisproteiineissa proteiinin määrä on suuri. Vaikka tuotteet ovat yleensä kalliitta, tasoittuu hinta, kun kasvisproteiinia ei tarvitse laittaa annoksiin niin paljon kuin muita proteiinin lähteitä, Arosalo kertoo.
Arosalo oli kertomassa uusista ruokatrendeistä Vastuullista proteiinia pöytään ja Mahdollisuuksia jatkojalostukseen -hankkeiden tiedonsiirtotilaisuudessa helmikuun puolessavälissä. Tilaisuuden tavoitteena oli tutustua ammattikeittiöille saatavilla oleviin paikallisiin luomutuotteisiin ja valmistaa luomukasviksista ruokia uudella "twistillä”.
Kasvisproteiinien kasvatus ja jatkojalostus kiinnostaa
Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen tavoitteena on lisätä paikallisesti viljeltyjen proteiinikasvien kuten herneen, härkäpavun, hampun, tattarin, pellavan ja täysjyväviljojen saatavuutta korvaamalla tuontisoijaa. Erityisesti härkäpapu ja sen jatkojalostus kiinnostaa markkinoiden kasvaessa kasvisruokailun suosion myötä.
–Vuoden toiminta-ajan jälkeen hankkeessa on mukana 32 pohjoiskarjalaista yritystä. Mukana on viljelijöitä, jatkojalostajia, ravintoloita ja muita ammattikeittiöitä, Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen hankevastaavat Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalasta kertoo. - Kiteeläinen Pajarin Mylly on erikoistunut erityisesti luomuhärkäpavun jauhamiseen rouheeksi, hiutaleiksi ja jauhoiksi. Härkäpapu-myllytuotteita on jo myynnissä osassa S- ja K-ryhmän marketeista Joensuun ja Kiteen seudulla, Rinnekari iloitsee. -Pohjoiskarjalaiset leipomot ovat innostuneet myös härkäpavusta. Esimerkiksi Kotileipomo Riikonen valmistaa härkäpapurieskaa.
– Hanke etsii jatkuvasti uusia yrityksiä, joita kiinnostaisi proteiinituotteiden tuotekehitys ja jatkojalostus. Suurkeittiösektorilla olisi kysyntää muun muassa kypsennetystä ja marinoidusta härkäpavusta, jota voisi käyttää salaattipöydissä, Johanna Rinnekari kertoo.
Myös luomutuottajia tarvitaan, sillä Suomen hallitus on asettanut ammattikeittiöille luomunkäytön tavoitteeksi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Vastuullista proteiinia pöytään -hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Pohjois-Karjala / Maa- ja kotitalousnaiset. Partnerina toimii Turun yliopiston Brahea-Keskus. Hankkeen (v. 2018-2020) budjetti on 603 000 euroa ja sitä rahoittavat Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.