Joensuun seudun maaseutupalvelut on yhdessä Liperin ja Juuan kuntien kanssa käynnistänyt selvityksen, jossa tarkastellaan erityisesti maatilojen mahdollisuuksia biokaasun tuotantoon. Ilmastokeskustelun siivittämänä biokaasu on taas nosteessa. Maatalouden sivuvirroissa ja kasvintuotannossa olisi valtavasti potentiaalia biokaasun tuotantoon ja se olisi myös hyvä keino maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Kiinnostusta riittää
Juuassa pidettiin maaliskuun lopulla tilaisuus, jossa biokaasun tuotantoon liittyvää selvitystä esiteltiin kiinnostuneille. Paikalla oli edustajia kymmeneltä tilalta eri puolilta Juukaa ja osallistuneiden lisäksi kiinnostuksensa asiaa kohtaan on ilmaissut puolenkymmentä muuta tilaa. Mukana oli niin maito-, liha- kuin kasvinviljelytiloja.
- Biokaasun mahdollisuuksia pohdittiin Juuassa jo puolisen vuotta yhdessä paikallisen elintarvikeyrityksen kanssa. Asia jäi itämään ja nousi uudelleen esiin MTK:n kanssa pidetyssä palaverissa alkuvuodesta. Koska kiinnostuneita tiloja oli niin runsaasti, päätettiin lähteä toteuttamaan maatilojen omaa biokaasuselvitystä, kertoo maaseutuasiamies Alina Koponen Joensuun seudun maaseutupalveluista.
Vastaava selvitys on käynnistetty jo hieman aiemmin Liperin alueella. Siellä kartoituksen esiselvitysvaihe on saatu päätökseen ja jatkotoimia suunnitellaan.
- Aika alkaa olla kypsä biokaasun laajemmalle hyödyntämiselle maatiloilla. Parhaimmillaan jotkin tilat tai alueet voisivat tulevaisuudessa keskittyä uusiutuvan energian tuotantoon perinteisen maatalouden rinnalla tai sijasta, pohtii maaseutupäällikkö Pertti Iivanainen.
Lannasta ja nurmesta energiaa
Biokaasu on täysin uusiutuva energiamuoto, jota syntyy, kun biomassaa hajotetaan anaerobisesti mädättämällä. Sitä voidaan tuottaa esimerkiksi maidon- ja lihantuotannon yhteydessä syntyvästä lannasta, nurmesta tai erilaisista energiakasveista. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 85% pienemmät bensiiniin verrattuna.
- Maatilalle biokaasun tuotannosta on monenlaisia hyötyjä. Sillä voidaan parantaa maatilan energiaomavaraisuutta ja säästää energiakustannuksissa tai se tarjoaa tiloille uusia tulonlähteitä. Myös lannan hajuhaitat vähenevät, lannassa olevat rikkakasvin siemenet kuolevat ja tilan hiilipäästöt vähenevät. Ravinteiden kierrätys paranee ja sitä kautta tulee säästöjä lannoitekustannuksiin. Tärkeintä on kuitenkin toiminnan kannattavuus, ilman sitä ei kovinkaan moni tila ole halukas lähtemään tarvittaviin investointeihin, toteaa Toni Taavitsainen selvitystyötä tekevästä Envitecpolis Oy:stä.
Juuan tilaisuudessa keskustelua ja kysymyksiä herättivätkin erityisesti toiminnan kannattavuuteen liittyvät asiat. Myös biokaasun valmistuksessa syntyvän mädätysjäännöksen loppukäyttö puhutti. Mitkä ovat järkeviä kuljetusmatkoja, millaiseksi muodostuu investoinnin takaisinmaksuaika? Ja sopiiko mädätysjäännös myös luomutilojen käyttöön?
Toteutettavuusselvitys
Kysymyksiin haetaan vastauksia selvityksen avulla. Kiinnostuneet tilat haastatellaan ja kaikilta selvitetään samat asiat. Millaisia biokaasun tuotantoon soveltuvia massoja ja miten suuria määriä tiloilta löytyy ja millä edellytyksillä niitä oltaisiin valmiita tarjoamaan biokaasutukseen? Onko tilalla itsellään tarvetta ja kiinnostusta biokaasun hyödyntämiseen lämmön- tai sähköntuotannossa? Ja onko tiloilla kiinnostusta mädätysjäännöksen käyttöön tai takaisinottoon? Kunhan saadaan selvitettyä missä ja millaisia massoja on tarjolla, voidaan pohtia kuljetusmatkojen järkevyyttä, sopivaa teknologiaa ja kannattavuutta.
- Samalla saadaan selvitettyä, mihin käytettävät massat painottuvat ja olisiko järkevää kehittää toimintaa alueittain. Esimerkiksi Vuokossa on paljon isoja tiloja, joiden voisi olla viisasta tehdä asiassa yhteistyötä. Ja Juuan eteläosan tilat voisivat taas miettiä yhteistyötä kuntarajan yli Polvijärven puolelle, pohtii elinkeinosuunnittelija Jonne Maaninka Juuan kunnasta.
Biokaasua voidaan käyttää esimerkiksi liikenteessä perinteisten polttoaineiden korvaajana. Biokaasuominaisuuden voi kohtuullisen edullisesti asentaa myös vanhaan autoon. Teollisuudessa biokaasulla voidaan korvata öljyä tai nestekaasua.
Sekä Liperin että Juuan osalta tärkeintä on selvittää biokaasun mahdollisuudet liikennekäytössä. Vilkkaasti liikennöity Joensuu-Kuopio -tie kulkee Liperin läpi ja Juukaa taas halkoo valtatie 6. Molemmissa voisi olla saumaa liikennebiokaasun tankkausmahdollisuudelle.
- Osana selvitystä kartoitetaan myös suurempien, alalla pidempään toimineiden yritysten halukkuutta laajentaa toimintaansa Pohjois-Karjalan suuntaan. Esimerkiksi Gasum tai muut vastaavat ftoimijat voisivat hyödyntää alueen maatilojen biomassoja ja valmista toimintaselvitystä tulevissa investoinneissaan, Maaninka suunnittelee.