Maatilan ostaminen vieraalta ja sitä kautta yrittäjäksi ryhtyminen on Suomessa melko harvinaista. Yleensä tilan jatkaja löytyy perhepiiristä tai vähintään lähinaapurista. Mäntysaaren tila Valtimon Verkkojoella on kuitenkin erityistapaus, sen uudet yrittäjät saapuivat Keski-Suomesta. Samalla nelihenkinen Saaren perhe toteutti pitkäaikaisen haaveen omasta maatilasta.

Etsivä löytää

Jonna ja Jukka-Pekka Saari sekä lapset Onni ja Moona istuvat uuden kotitalonsa pirtin pöydän ääressä. Taloa ja tilaa on nyt asuttu kolmisen kuukautta, tilakaupat sinetöitiin lopullisesti maaliskuussa.

- Sopivaa maatilaa on tätä ennen etsitty jo viitisen vuotta. Kävimme katsomassa lähes kolmeakymmentä tilaa eri puolilla Suomea ennen kuin sopiva löytyi. Eli kyllä tässä on jo pidempään oltu tositarkoituksella liikkeellä. Viime syksynä laitettiin lopulta ilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen ja sitä kautta tuli sitten tämä yhteydenotto Valtimolta, emäntä Jonna Saari kertoo.

Jonna itse on kotoisin maitotilalta ja isäntä Jukka-Pekka on toiminut yli kymmenen vuotta lomittajana ja tilatyöntekijänä. Lisäksi Jukka-Pekalta löytyy rakennusalan koulutus ja Jonna kävi tilakauppoja silmällä pitäen euroviljelijän koulutuksen. Lomituksesta ja muista töistä saatu kokemus on ollut ensiarvoisen tärkeää ja antanut hyvät eväät oman tilan suunnitteluun ja hankintaan. Saarilla olikin jo etukäteen selkeä näkemys siitä, millainen hankittavan tilan tulisi olla.

- Tärkein asia oli se, että tilan eläimet, rakennukset ja koneet ovat hyvässä kunnossa ja niistä on huolehdittu tilan jatkuvuuden näkökulmasta. Ja tietenkin myös hinnan tuli olla kohdallaan. Tämä on yrittäjyyttä siinä missä mikä tahansa muukin ala ja voittoa on tarkoitus tehdä, eihän sitä muuten elä. Tarkkaan oli siis laskettava ja suunniteltava millaiseen tilaan kannattaa satsata ja sijoittaa. Olihan toki paikan ilmapiirillä myös suuri merkitys ja sillä, miten omistajat ottivat meidät vastaan. Tämä paikka vain jotenkin heti natsasi kun tultiin tänne ensimmäisen kerran katsomaan, Jukka-Pekka Saari toteaa.

Olennaista tilan valinnassa oli siis se, että heti ei tarvitse ryhtyä hankkimaan eläimiä tai korjaamaan koneita ja rakennuksia. Muutama uusi parsipaikka navettaan on tulossa ja tämän lisäyksen jälkeen tilan eläinmäärä on nuori karja mukaan luettuna hieman vajaat 50. Omaa peltoa on 19 hehtaaria, vuokrapeltojen kanssa viljelyssä on yhteensä 66 hehtaaria.

- Näillä lähdetään liikkeelle ja totutellaan ja opetellaan. Laajennustakin on toki jo mietitty, mutta se ei ole ajankohtainen vielä moneen vuoteen. On kuitenkin tärkeää suunnitella tulevaisuutta hyvissä ajoin, Jukka-Pekka pohtii.

Vanhan ja uuden omistajan yhteistyötä

Saaret vierailivat tilalla ensimmäisen kerran lokakuussa ja kauppojen sekä sukupolvenvaihdoksen valmistelu vei lopulta puolisen vuotta. Rahoitusneuvottelut pankin kanssa olivat myös oleellinen osa tilakauppaa. Apua suunnitteluun saatiin ProAgrian asiantuntijalta ja päätökset ELY-keskuksesta tulivat nopeasti.

- Kun tämä meille oikea paikka lopulta löytyi, ei olisi enää millään malttanut odottaa kaiken valmistumista. Kun sukupolvenvaihdos tehtiin vieraiden välillä, niin siinä oli tavallistakin enemmän paperityötä ja byrokratiaa. Onneksi saatiin kaikki kuitenkin suhteellisen nopeasti valmiiksi. Ja todella hienosti entiset omistajat ottivat meidät mukaan tilan töiden ja tulevaisuuden suunnitteluun jo kaupanteon aikana, Jonna kiittelee.

Tilan entiset omistajat Satu ja Erkki Tanskanen olivat jo pidempään pohtineet yhtenä vaihtoehtona tilan myymistä perheen ulkopuoliselle. Luopumista oli siis suunniteltu hyvin ja siihen oli valmistauduttu yhtä huolellisesti kuin jos jatkaja olisi tullut perhepiiristä.

- Meille merkittävää on se, että tilan toiminta jatkuu. Ainakin viidentoista vuoden ajan on puhuttu, että jos omista lapsista kukaan ei jää jatkamaan tilaa, niin sen myyminen perheen ulkopuoliselle on yksi vaihtoehto. Koko ajan on pidetty tilan karja sekä rakennukset ja koneet siinä kunnossa, että mahdollisen uuden omistajan on helppo aloittaa. Tavoitteena oli vaihtaa vain työrukkaset ja tilinumero. On tuntunut ihan älyttömän hyvältä, että tilalle löytyi innokkaat ja osaavat jatkajat, Satu Tanskanen iloitsee.

Uudet ja vanhat omistajat ovet edelleen yhteydessä useamman kerran viikossa. Ennen tilakauppaa kyseltiin tulevien omistajien toiveita lehmien siemennykseen ja tilan töihin liittyen ja nyt uudet omistajat voivat kysellä neuvoja etenkin teknisiin asioihin. Yhteistyö pelaa hyvin, mikä on ensiarvoisen tärkeää tilakaupan yhteydessä.

Mikä yllätti?

Jos vieraiden välinen tilakauppa on harvinainen, on uusien omistajien löytyminen usean sadan kilometrin päästä vielä erikoisempaa. Yleensä ostettava tila löytyy läheltä. Kokonaisen perheen muuttaminen Keski-Suomesta Valtimolle maatilan perässä ei siis ole ihan perusjuttu. Onko matkalle sitten osunut yllätyksiä?

- Ei suurempia yllätyksiä. Sukulaiset ja ystävätkin ottivat tiedon muutosta hyvin vastaan, kannustivat kovasti. Vähän tietysti harmittelivat kun lähdettiin niin kauas, mutta tänne on hyvä tulla käymään, Jonna tuumii.

- Asiaa oli jo niin pitkään suunniteltu ja valmisteltu, että melko moneen asiaan oli etukäteen varauduttu. Ja viljelyolosuhteet ovat kuitenkin aika samanlaiset Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Mitä nyt vähemmän on täällä kiviä pellossa, Jukka-Pekka nauraa.