Suomi lomailee kesällä ja etenkin heinäkuussa suomalaiset kirmaavat lomalaitumille. Mutta miten maanviljelijät lomailevat? Onko lomittajille töitä?  

Kotieläintuotantoa harjoittavat päätoimiset maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja 26 vuosilomapäivään vuodessa, jonka he voivat jakaa itse haluamilleen ajankohdille. Samoin kuin muillakin työtätekevillä suomalaisilla, on heinäkuu maatalousyrittäjienkin suosituin lomakuukausi. Kevään ja syksyn kiireiden välissä on hyvä hetki hengähtää. Vuosilomapäivien lisäksi maatalousyrittäjät voivat saada sijaisapua sekä maksullista lomituspalvelua tarvittaessa.

Pohjois-Karjalan lomituspalvelut järjestetään kolmen paikallisyksikön toimesta. Kesi-Karjalan aluetta hoidetaan Tohmajärveltä käsin, Joensuun seutua ja Ilomantsia Liperistä ja Ylä-Karjalaa Valtimolta. Lomittajien työalueet pyritään keskittämään alueiden mukaan. – Pohjois-Karjalassa on työllistettynä 204 lomittajaa. Lomituspalveluita käyttäneitä maatalousyrittäjiä oli vuoden 2018 lopussa 892 kappaletta kertoo lomituspäällikkö Salla Heinonen Tohmajärven kunnasta. – Vuonna 2018 käytetiin Pohjois-Karjalassa yhteensä 44 600 lomituspäivää. Luku on ihan hyvä, mutta toki se on laskenut tilojen määrän laskun myötä.  

Sijaislomittajista pulaa

Lomittajien avoimet työpaikat on saatu täytettyä Pohjois-Karjalassa hyvin, mutta paikkoihin ei ole varsinaista ruuhkaa. Osa-aikainen työ ja pitkät työmatkat luovat haasteita. – Lomittajien työaika on ikuisuuskysymys ja haaste, Salla Heinonen kertoo. Lomittajien päivät ovat yleensä osa-aikaisia, vain 6- 6,5 tuntia vuorokaudessa ja työaika jakautuu kahteen osaan. Heinosen mukaan maatilojen rakennemuutos näkyy lomittajien työajassa, sillä isoilla tiloilla on monesti ulkopuolista työvoimaa ja toisaalta koneet hoitavat monta työtehtävää. – Vain hyvin harva lomittaja työllistyy kokoaikaisesti, Heinonen harmittelee.

Nyt lomittajatilanne on Pohjois-Karjalassa ihan hyvä, mutta satunnaisilla ja määräaikaisille lomittajille olisi tarvetta. Lomittajatkin haluavat lomailla samaan aikaan kuin muu Suomi. Yksi ratkaisu sijaispulaan voisi olla lomittajayrittäjissä. –  Lomittaja-yrittäjiä olisi hyvä saada lisää. Heiltä kunta voisi ostaa lyhyitä sijaisuuksia ja kutsua apuun nopeallakin tahdilla. – Lomitus voisi olla hyvä lisäansion lähde pohjoiskarjalaisille monialayrittäjille, Heinonen vinkkaa.