A+ A A-
Maa- ja metsätalous 28.5.2020

Valkoposkihanhet aiheuttivat yli miljoonan euron vahingot

Valkoposkihanhet aiheuttavat Pohjois-Karjalassa yli miljoonan euron vahingot

Kevät tuo pelloille uuden kasvukauden myötä suuren vitsauksen, kun valkoposkihanhiparvet laskeutuvat muuttomatkallaan ruokailemaan. Itä-Suomen yli lentää syksyisin ja keväisin satoja tuhansia lintuja. Aikoinaan jo lähes sukupuuttoon kuolleen lajin elpyminen on ollut voimakasta, sillä populaatio kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Suomessa pesivä kanta on suhteellisen pieni, mutta Itä-Suomea piinaavat hanhet ovatkin osittain Venäjällä pesivästä kannasta.
Hanhivahinkoja korvattiin Pohjois-Karjalassa vuonna 2018 noin miljoonalla eurolla. Viljelijöiden mielestä luku vastaa vain noin puolta vahinkojen todellisesta arvosta, koska tehtyä työtä ja kylvöjen uudistusta ei korvata. MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Vilho Pasanen epäilee, että kuluvan kevään osalta korvauksissa ylittyy kahden miljoonan euron raja, jos on rahaa, mistä maksaa.

Valkoposkihanhet popsivat keväisin suihinsa erityisesti nurmea, mutta myös jo oraalle ehtineet vilja-alat kelpaavat ravinnoksi. Viljelijät saavat korvauksia hehtaariperusteisesti, mutta viljelijöiden mukaan korvaukset eivät kata läheskään koko vahinkoa; uusia siemeniä, työstä puhumattakaan. Jotkut pellot ehtivät elpyä, mutta säilörehuksi sato saadaan vasta useita viikkoja myöhässä. Pasasen mukaan karjatilat ovat yleensä hanhien keväiseen muuttoajankohtaan mennessä syöttäneet talvirehunsa karjalle, joten ne ovat varautuneet laidunruokintaan. Laitumilla ei kuitenkaan enää ole hanhien jäljiltä ravintoa ja ensimmäinen rehusatokin on menetetty. Nämä tilat ovat todellisissa vaikeuksissa niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Muiksi hanhien aiheuttamiksi vahingoiksi Pasanen luettelee muun muassa sen, että hanhet ovat aiheuttaneet syysviljojen viljelyn lopettamisen maakunnassa, koska hanhet syövät mennen tullen oraat siemeniä myöten. Näin ollen paikalliset markkinat jäävät ilman raaka-aineita.

Mitä tilanteelle voidaan tehdä?

Eduskuntaa peräänkuulutetaan laatimaan asiasta viipymättä lakiuudistus, joka toisi helpotusta viljelijöiden ahdinkoon. Jo yli 40 000 nimeä keränneessä kansalaisaloitteessa vaaditaan ympäristöministeriötä valmistelemaan tarvittavat lakimuutokset, jotta valkoposkihanhen rajoitettu metsästys voidaan ottaa osaksi hanhien viljelyksille ja viheralueille aiheuttamien haittojen torjuntaa.

Kotimaisen lainsäädännön suhteen ongelmaksi muodostuu se, että valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eikä mikään EU:n jäsenmaa ei voi säätää lajia riistalinnuksi. EU:n lintudirektiivin 9 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, myöntää lintujen pyydystämistä ja tappamista koskevia poikkeuksia viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi tai kansanterveyden turvaamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus onkin myöntänyt poikkeuslupia jonkin verran myös Pohjois-Karjalaan.
Niin kansalaisaloite kuin MTK Pohjois-Karjalakin vaatii poikkeuslupamenettelyn nopeuttamista ja helpottamista. Tähän auttaisi osaltaan se, että paikalliset poikkeusluvat myönnettäisiin oman maankunnan ELY-keskuksessa. Varsinaiseen metsästykseen ja riistalinnuksi säätämiseen tarvitaan kuitenkin säädösten muuttamista EU-tasolla.

Poikkeuslupien lisäksi olisi tärkeää, että korvausmenettelyssä otettaisiin huomioon ennaltaehkäisy ja korvauksiin varattaisiin riittävät varat. Poikkeuslupamenettelyn lisäksi on varoja varattava myös hanhien mahdollisten ruokintapeltojen perustamiseen ns. hybridimalli.

Tällä viikolla Kiteellä vierailleet ministerit Krista Mikkonen ja Jari Leppä lupailivat ongelmaan ratkaisua valtiovallan suunnalta hanhien syysmuuttoon mennessä.

Anna-Maria Hämäläinen

Hankeneuvoja

Joensuun seudun Leader -yhdistys

Maakaista.fi

Maakaista kokoaa ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Pohjois-Karjalassa.

 

Maaseuturahasto logo mv Leader logo mv

Maakaista.fi somessa