RahaRääseikkö – hankkeessa kehitettiin pakurikäävän viljelymenetelmiä, luotiin verkostoja alkutuottajien ja jalostajien välille sekä tuotettiin tutkimustietoa pakurin bioaktiivisista aineista. Idea hankkeesta syntyi, kun luonnonmarjojen sadon lisäyksen ja tuotannon tehostamisen sekä sienitutkimuksen parissa MTT:llä työskennellyt Henri Vanhanen alkoi pohtia tematiikan soveltuvuutta myös pakurikäävän viljelyyn. Pakurin kysyntä ja tuotteistaminen oli tuolloin selkeässä kasvussa ja sitä myös markkinoitiin voimakkaasti. Pakurin satunnainen ja hajanainen esiintyminen vaati paljon resursseja raaka-aineen tuottamiseksi, ja keskitetty tuotanto paitsi varmistaisi raaka-aineen saatavuutta ja helpottaisi logistiikkaa, tuottaisi myös mahdollisuuksia vaikuttaa sen tuoreuteen sekä bioaktiivisten aineiden määrään. Ideaa jalostettiin ja vietiin eteenpäin Rainer Peltolan ja Ari Pappisen kanssa. MTT:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteishanke toteutettiin yhdeksän Leader-ryhmän toiminta-alueella ja tuella.

Ryteiköstä rahaa

RahaRääseikkö –hankkeen yhtenä tarkoituksena oli edistää metsätaloudellisesti vähätuottoisten alueiden hyödyntämistä. Metsätalouden rakennemuutos ja laskenut puun kysyntä ovat saaneet monet metsänomistajat kiinnostumaan tuottavuuden kehittämisestä myös muin keinoin. Hanke otettiinkin erittäin hyvin vastaan ja asiasta oltiin kiinnostuneita. Pakuri on riskitön viljeltävä, koska sen tahaton leviäminen voidaan estää. Hankkeen tavoitteena oli kehittää pakurikäävän "matalan kynnyksen" viljelymenetelmä, jossa tilanomistajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja tai käydä pitkää koulutusta viljelyn käynnistämiseksi, ja siinä myös onnistuttiin. Hankkeessa luotiin myös verkostoja metsänomistajien, pakurin kerääjien ja alkutuottajien sekä jatkojalostajien välille.

Kuva: Ari Pappinen

Tutkimusta ja tietoa pakurista

Hankkeen aikana kerättiin luonnosta analysoitaviksi eri puulajeissa kasvavia pakurikääpiä. Koivussa kasvaneista pakureista kerättyä kantaa on istutettu myös muihin puulajeihin. Tavoitteena on selvittää, pystyisikö muitakin puulajeja hyödyntämään pakurin viljelemisessä ja onko puulajilla vaikutusta esim. bioaktiivisten aineiden määriin. Itse viljelymenetelmän kehitystyö oli noin puolentoista vuoden prosessi. Perusteellisen pohjatyön ja aiemman viljelykokemuksen myötä saatiin varsinaisissa maastoviljelykokeissa tuloksia jopa kolmessa kuukaudessa. Viljelymenetelmien kehittelyn yhteydessä tehtiin huomattavaa kehitystyötä myös laboratoriossa. Prosessi näytteidenotosta ymppitappien tuottamiseen vei aluksi 3-4 kuukautta, sittemmin tapin tuotanto saatiin tiivistettyä muutamaan viikkoon.

Lisäksi tuotettiin kotimaista tutkittua tietoa pakurikäävän laatuun vaikuttavista asioista, sen bioaktiivisten aineiden määristä, mahdollisista muista pakurista löytyvistä aineista, esim. raskasmetalleista ja siitä, miten kasvuympäristö vaikuttaa ainesosien määrään. Näin pystytään ohjeistamaan sekä viljelijöitä että kerääjiä keruu- ja viljely-ympäristön turvallisuuteen liittyen. Tutkimustyön myötä on myös saatu positiivisia tuloksia pakurikäävän sisältämien bioaktiivisten aineiden vaikuttavuudesta tulehdusreaktioiden helpottamiseksi kroonisissa tulehdustiloissa.

Agrometsätalouden uudet tuulet

Raharääseikkö –hankkeella päästiin mukavasti alkuun. Seuraavaa kasvukautta odotellaan jo innolla tulosten näkyviin saamiseksi. Tulosten myötä voidaan tehdä myös tarkempia kannattavuuslaskelmia. Viljelymenetelmien kehittäminen on hidasta työtä, mutta jo hankkeen aikana on saatu lupaavia tuloksia esimerkiksi kitu- ja joutomaiden sekä muun vähemmän hyödyllisen metsäalan ottamisesta viljelykäyttöön. Menetelmiä halutaan kehittää vielä eteenpäin, mahdollisesti jatkohankkeen puitteissa. Luonnonvarakeskus jatkaa MTT:n aloittamaa kehittämistyötä, ja suunnitteilla on koulutuspaketin laatiminen, jossa voisi pakurinviljelyn lisäksi jakaa myös muuta metsäviljelyyn liittyvää tietoa.

Puuvarantoa voisi Vanhasen mukaan hyödyntää myös erittäin ympäristöystävälliseen proteiinintuotantoon. Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ollaan jo pidemmällä ruuantuotannon suhteen, mutta Suomessa ei ole vielä juurikaan kehitelty metsäviljelyn menetelmiä. Metsätalouden rakennemuutos vaikuttaa erityisesti maaseudulla, ja kaikki elinkeinojen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat tervetulleita myös maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseksi.

Lisää aiheesta: http://issuu.com/mttelo/docs/tiede_issuu