Harmaahome on yleinen kasvitauti, joka on tuttu vitsaus mansikka- ja vadelmaviljelmillä. Kosteudesta ja varjosta pitävä home aiheuttaa marjan pehmenemisen ja lopulta mätänemisen. Etenkin sateisina kesinä tautia esiintyy runsaasti. Tähän saakka harmaahometta on torjuttu pääasiassa kemiallisesti, mutta viime aikoina on kehitetty myös ympäristölle ystävällisempiä menetelmiä. Yksi näistä on biologisen kasvinsuojeluaineen levittäminen mehiläisten avulla.

Luonnon oma torjuntamenetelmä

Mehiläisten avulla tapahtuva biologinen harmaahomeen torjunta perustuu mehiläisten mukana leviävään torjunta-aineeseen. Biologinen torjunta-aine sisältää harmaahomeen aiheuttajassa loisivia mikrobeja, jotka vähitellen tappavat homekasvuston. Aine ei siis sisällä myrkkyjä, vaan sen teho perustuu luonnon omiin torjuntamenetelmiin.

- Aine on vaaratonta mehiläisille sekä muille pölyttäjille eikä siitä ole haittaa marjoille tai hunajalle. Myös ihmisille se on vaaraton. Aine siirtyy mehiläisistä kasveihin samalla, kun mehiläinen kerää kukista mettä tai siitepölyä. Mehiläispesät kannattaa siis tuoda viljelmien läheisyyteen jo heti kukkimisen käynnistyessä, neuvoo Jussi Lappalainen Pohjois-Karjalan mehiläishoitajien yhdistyksestä.

Mehiläinen saa aineen kuljetettavakseen poistuessaan mehiläispesästä. Torjuntaan käytettävät pesät varustetaan ns. vektorilevityslaitteella, jossa on kaksi kulkuaukkoa. Toisesta mehiläiset menevät sisään ja toisesta ulos. Ulostuloaukon yhteyteen asennetaan laatikko, jonne torjunta-aine sijoitetaan. Kun mehiläiset lentävät pesästä ulos, niihin tarttuu torjunta-ainetta, jota ne sitten levittävät kukkiin. Torjunta-ainetta lisätään laatikkoon tarvittaessa. Menetelmä soveltuu mansikan ja vadelman viljelyyn niin avomaalla, kasvihuoneessa kuin tunnelissakin.

Mehiläistarhaajan kanssa voi tehdä pölytyspalvelusopimuksen.  Kuva: SML ry

Ympäristökorvauksen piirissä

Mehiläisten tekemä biologisen torjunta-aineen levitys kuuluu ympäristökorvuksen piiriin, eli viljelijä voi saada tukea menetelmän käyttöön. Menetelmä on hyväksytty käytettäväksi myös luomuviljelyssä. Tuen saanti edellyttää sitoutumista koko kasvukaudeksi ja vähintään kahta mehiläispesää hehtaaria kohden. Korvaus viljelijälle on 500 euroa hehtaarilta.

- Hyvä keino hankkia pesiä omille viljelyksille on tehdä pölytyspalvelusopimus jonkun mehiläistarhaajan kanssa. Torjunta-aineen hankinta ja lisäys mehiläispesässä olevaan säiliöön tulee jatkossa vaatimaan torjunta-ainekoulutuksen, joten kätevintä on sopia, että viljelijä itse hoitaa nämä tehtävät. Monilla marjanviljelijöillä onkin jo tarvittava koulutus muita torjunta-aineita varten.

- Pölytyssopimuksesta on myös muuta kuin vain harmaahomeen torjuntaan liittyvää hyötyä. Itse torjuntamenetelmän käytöstä saatu rahallinen korvaus kattaa melko hyvin siitä aiheutuvat kustannukset. Pölytys itsessään sen sijaan nostaa sadon määrää ja parantaa sen laatua, eli hyöty on moninkertainen, kertoo Lappalainen.

Pölytyspalvelua tarjoavia mehiläistarhaajia voi etsiä Suomen mehiläishoitajain liiton ylläpitämästä palvelusta. Muutamia tarjoajia löytyy myös Pohjois-Karjalasta. Ja ainahan voi käydä neuvottelemassa yhteistyöstä lähimmän hunajantuottajan kanssa.

Mehiläisten käyttöä torjunta-aineen levittäjinä esiteltiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, kuntien maaseutupalveluiden, MTK:n ja ProAgrian järjestämässä ympäristö-, luomu- ja puutarhatukipäivässä Nurmeksessa. Tilaisuudessa käytiin monipuolisesti läpi puutarhatuotannon tukien erityispiirteitä sekä ympäristösopimuksia ja luomusitoumusasioista. Koulutus onkin tarpeen, sillä moni asia muuttuu uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä. Viljelijän on tärkeää olla ajan tasalla tukijärjestelmän muutoksista ja mahdollisuuksista.

Lisätietoa mehiläisten käytöstä harmaahomeen torjunnassa sekä pölytyspalveluja tarjoavista mehiläistarhaajista löytyy Suomen mehiläishoitajain liiton kotisivuilta www.mehilaishoitajat.fi sekä osoitteesta www.polytys.fi.
Lisätietoja kasvinsuojeluaineista ja tutkinnosta: www.tukes.fi/kstutkinto