Joensuussa pidetyssä maaseutuverkostopäivässä teemana oli biotalous ja sen mahdollisuudet. Mutta, mitä biotalous oikein tarkoittaa? Päivän parhaan tulkinnan käsitteen merkityksestä tarjosi Tekesin asiantuntija Heikki Aro.
- Biotalous on kaikkea sitä toimintaa, joka vähentää uusiutumattoman luonnonvarojen käyttöä ja lisää yritystoimintaa.

Biotalous on siis arkisia asioita, jokapäiväistä tekemistä ja olemista. Biotalouden raaka-aineista ei meillä täällä Pohjois-Karjalassa tule ihan heti pulaa.

 - Meillä on monimuotoiset metsäbiomassat, maatalous, vesistöt ja yhdyskuntajätettä. Se, miten saamme biokaasulaitoksia lisää, ruokahävikin minimiin, kiertotalouden toimimaan ja jätteettömän ajattelun yleistymään on meistä itsestämme kiinni, Hannu Ryhänen muistuttaa. Tarvitsemme reippaasti liiketoiminta-ajattelua mukaan kehittämistoimintaan.

Ryhäsen mukaan meidän tulisi löytää myös yhteinen kieli ylätason käsitteiden jauhamisen sijaan.
- Tarvitsemme vastuunottamista, osaavia tekijöitä ja yhteen hiilen puhaltamista. Hyviä tyyppejä tarvitaan aina ja tarvitsemme heille myös tukijoita. Olisi hienoa saada tänne Pohjois-Karjalaan alueellinen ekosysteemi.

Hötöstä tekoihin

Päivän tarkoituksena oli tarjota innovaatiohöttöpuheelle sisältöä ja viedä Pohjois-Karjalan biotaloutta eteenpäin. Ylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriössä totesi puheenvuorossaan, että yhteistyöllä ja kumppanuudella tulisikin hakea ratkaisuja johonkin konkreettiseen ongelmaan ja näin vahvistaa paikallista biotaloutta.

- Tavoitteena valtakunnan tasolla on perustaa kymmenen EIP-ryhmää ohjelmakauden aikana. Ryhmissä ratkaisuja ongelmiin haetaan tutkimuksen, viljelijöiden, neuvojien, yritys- ja yhdistystoimijoiden kanssa yhdessä. EIP-ryhmien mukainen toimintatapa sopii erittäin hyvin myös alueellisiin hankkeisiin.

Biotalouden edistämiseen liittyy siis elinkeinotoiminnan ja eri toimijoiden yhteistyöhaasteiden lisäksi myös tutkimus.

Mitä lisäarvoa tutkimus tuo biotalouden edistämiseen?
-Meille on sanottu, että tutkijoita ei ymmärretä ja, että puhumme vaikeaa kieltä. Kuitenkin perustutkimuksen kautta saamme myös yritystoimintaan uusia ideoita, toteaa post-doc tutkija Virpi Virjamo Itä-Suomen yliopistosta. Mekin toivomme käytännön ratkaisuja ja tuomme lisäarvoja kaupallisiin tuotteisiin.

Yhteistyöllä parempiin tuloksiin

Paneelikeskusteluun osallistuneet yrittäjät painottivat yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä yritystoiminnan kehittämisessä. Yhteistyö koettiin tärkeiksi erilaisten näkemysten jakamiseksi ja sitä kautta uusien ideoiden saamiseksi omaan toimintaa. Jollekin yrittäjälle verkostoituminen on yritystoiminnan edellytys, kun taas toiselle merkitsee enemmän työntekijöiden moniosaaminen. Kannustava ja toisiaan tukeva ilmapiiri nähtiin tärkeäksi yritystoiminnan kannalta.

Kohti paikallista biotalousarkea

Alueellinen maaseutuverkostopäivän tavoitteena oli koota yhteen maaseudun innovaatiotoiminnasta kiinnostuneet tahot ja kerätä uusia ideoita innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Päivästä saatuja ajatuksia hyödynnetään kartoitettaessa tarkemmin pohjoiskarjalaisten toimijoiden ideoita uusiksi innovatiivisiksi hankkeiksi. Biotalouden edistäminen vaatii meiltä kaikilta pohjoiskarjalaisilta jotain. Materiaalia ja mahdollisuuksia on paljon ja hyviä tyyppejäkin löytyy. Tämä ei kuitenkaan riitä. Biotalouden edistäminen vaatii meiltä yhteistä tahtoa hyvän asian puolesta. Millainen on sinun tulevaisuus? Tervetuloa mukaan talkoisiin!

Tilaisuuden esitykset

Leena Kärkkäinen
Innovaatioasiantuntija
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Maaseutu ja energia -yksikkö
puh. 0295016087
leena.karkkainen(a)ely-keskus.fi