Liikenteen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä Pohjois-Karjalassa on noin 18 prosenttia. Pitkien välimatkojen harvaan asutussa maakunnassa reilusti yli puolet tästä määrästä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Liikenne on siis yksi avaintekijöistä, kun suunnitellaan Pohjois-Karjalan saamista hiilineutraaliksi fossiilisten polttoaineiden osalta. Miten liikenteen päästöihin sitten voidaan vaikuttaa ja miten tulevaisuudessa päästään korvesta maalikylille?

Liikenne lisääntyy

Maailmassa on tällä hetkellä noin miljardi autoa. Vuonna 2015 autoja ennustetaan olevan jo lähes kolme miljardia. Autokanta siis kasvaa huimaa vauhtia ja sitä myötä myös autoilun vaikutus kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, päästöihin. Suomessa autokanta ei kasva samaa vauhtia, mutta ihmiset liikkuvat entistä enemmän sekä lisääntyneen vapaa-ajan että palveluiden keskittymisen vuoksi. Liikenteen ja etenkin yksityisautoilun päästöjen vähentäminen on siis välttämätöntä kasvihuoneilmiön torjumisen kannalta.

Teknologia kehittyy

Energiatehokkuus sekä uudet polttoaine- ja energiaratkaisut ovat tähän saakka olleet tutkituimpia vaihtoehtoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Teknologia onkin jo varsin pitkälle kehittynyttä ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja on hyvin saatavilla. Sähköllä tai biopolttoaineilla kulkevia autoja näkee kuitenkin liikenteessä hyvin harvoin. Syynä tähän on laitteiden korkea hinta verrattuna perinteiseen teknologiaan ja monin paikoin myös sähköautojen lataus- tai biopolttoaineiden tankkauspisteiden puuttuminen. Yksityisen ihmisen kannalta ympäristöystävälliset vaihtoehdot eivät siis vielä ole houkuttelevia ja kilpailukykyisiä. Julkisen liikenteen puolella tilanne on onneksi hieman toinen ja etenkin suuremmissa keskuksissa esimerkiksi sähköllä tai biopolttoaineilla kulkevat bussit lisääntyvät jatkuvasti. Kehitys on kuitenkin varsin hidasta.

Tulevaisuuden liikenne puhutti seminaarissa. Kuva: Mari Voutilainen

Vetyauto vai apostolin kyyti?

Harvaan asutuilla alueilla yksityisautoilun merkitys korostuu, koska joukkoliikenne toimiakseen tarvitsee joukkoja, kuten joku viisas on sanonut. Joukkoliikenne ei siis kata kaikkea maaseudun liikkumistarvetta. Mitä vaihtoehtoja tulevaisuus tarjoaa liikkumiseen?

Yksi mahdollisuus on vetyauto, joka saa energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä. Vety valmistetaan sähkön avulla vedestä ja säilötään tankkeihin. Vetyauton etuja ovat lähes täysi saasteettomuus sekä lähes ehtymätön raaka-aine eli vesi. Haittoja taas ovat teknologian kalleus sekä ongelmat pakkasenkestossa. Ei siis aikakaan vielä kovin toimiva vaihtoehto pohjoiskarjalaisella maaseudulla.

Toinen vaihtoehto voisi olla autojen yhteiskäyttö ja –omistus. Onko jokaisen omistettava oma auto tai jopa kaksi? Voisiko auto olla yhteisomistuksessa, jollain sen käyttöä tulisi luultavasti myös tarkemmin harkittua. Tämä vapauttaisi myös autoissa kiinni olevaa pääomaa muuhun käyttöön.

Ympäristöystävällisin vaihtoehto on tietenkin lihasvoiman käyttö. Kävely tai pyöräily on ilmastoystävällistä, halpaa ja terveellistä. Toimii tietenkin vain lyhyillä matkoilla, mutta niihinkin tulee liian usein valittua auto. Myös nopeasti yleistyvä sähköavusteinen polkupyörä on toimiva peli vähän pidemmilläkin matkoilla.

Tulevaisuuden liikennettä pohdittiin Ilmastotorin järjestämässä tilaisuudessa to 19.11.2015 Joensuussa.

Monipuolista lisätietoa älykkäästä ja vähähiilistä energiaa käyttävästä liikenteestä löytyy kärkiohjelma TransSmartin verkkosivuilta.