Pohjois-Karjalassa on tuotettu lämpöä bioenergialla jo viime vuosituhannen lopulta alkaen. Liperin osuusmeijeri sekä Kiteen Lämpö Oy aloittivat lämmön tuottamisen bioenergialla jo 1980-luvulla, ja seuraavalla vuosikymmenellä perustettiin useita hakelämpöä tuottavia energiaosuuskuntia eri puolille maakuntaa. Työ on saanut myös tunnustusta: Enon Energiaosuuskunnalle myönnettiin tänä syksynä valtakunnallinen Vuoden lämpöyrittäjä 2014 -palkinto.
Bioenergiaa osuuskunnan voimin Kiihtelysvaarassa
Kiihtelysvaaran energiaosuuskunta perustettiin keväällä 2001. Yhtenä kantavista voimista toimi Markku Willman, joka oli käyttänyt hakelämpöä kotitilallaan tuolloin jo yli kymmenen vuoden ajan ja sen myötä perehtynyt asiaan laajemminkin. Myös osuuskunnan muut aktiivit olivat tutustuneet hakkeeseen perustuvaan energiantuotantoon. Hakelämpökeskuksen rakentaminen Kiihtelysvaaraan lähti ripeästi liikkeelle osuuskunnan perustamisen jälkeen. Kunta oli tukemassa hanketta mm. lainatakauksella, ja investointiin saatiin myös valtion energiantuotannon tukea. Kiihtelysvaaran laitos tuottaa lämpöä Kiihtelysvaaran kirkonkylän koulukeskukselle, kaupungin hoivakodille, yksityiselle hoitokodille sekä muutamalle rivitalolle.
Uusi hakelämpökeskus Heinävaaraan
Joensuun Kodit Oy omistaa Heinävaarassa noin 80 rivitaloasuntoa, jotka ovat olleet öljylämmityksen piirissä. Vuokra-asuntoyhtiö järjesti tarjouskilpailun energiamuodon vaihtamisen toteuttamisesta, minkä Kiihtelysvaaran energiaosuuskunta voitti. Uusi laitos rakennettiin viime talvena Heinävaaraan, ja se otettiin käyttöön helmikuun viimeisellä viikolla 2014. Projekti eteni mallikkaasti ja myös tähän investointiin osuuskunta sai energiantuotannon tukea. Pääasiassa osuuskunnan jäseniltä saatava hakepuu toimitetaan lämpölaitoksiin noin 20 kilometrin etäisyydeltä. Kiihtelysvaaran energiaosuuskunnalla on valmiudet laajentaa toimintaa edelleen, mikäli kysyntää on.
Bioenergia on tulevaisuutta
Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään EU:n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Metsähaketta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia on Suomessa tällä hetkellä vajaat 800, puupellettiä ja -brikettiä polttavia laitoksia vajaat 200 sekä kierrätyspuuta hyödyntäviä laitoksia runsaat 70, ja metsähakkeen käyttöön kohdistuvat myös maamme suurimmat uusiutuvan energian kasvutavoitteet. Öljyvapaa maakunta ja kestävä kasvu on nimetty myös yhdeksi kolmesta kärkitavoitteesta Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2014 - 2017.
Lähteet: Kiihtelysvaaran energiaosuuskunta, puheenjohtaja Pentti Vatanen ja sihteeri Matti Väistö
Lisätietoa:
Pohjois-Karjalan energiaosuuskunnat
Kirjoittaja: Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto