Suomen Hevostietokeskus on viime vuosina toteuttanut Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa hevosten terveyteen paneutuvaa hanketta. Tutkimuspainotteisen hankkeen avulla on selvitetty muun muassa pihattovarsojen terveyttä sekä hoito-olosuhteita, ratsuhevosten terveyttä, maneesien ilmanlaatua ja ratsutallien tapaturmiin liittyviä asioita. Taustalla on halu lisätä eläinten hyvinvointia ja sitä kautta alan tuottavuutta.
Kasvava ala
Hevosten määrä Suomessa kasvaa tasaisesti koko ajan. Itä-Suomen kolmessa maakunnassa on tällä hetkellä noin 11 000 hevosta ja 2 000 tallia, joista 400 toimii yrityspohjalta. Pohjois-Karjalan osalta luvut ovat 3 000 hevosta ja runsas 500 tallia, joista talliyrityksiä on 150. Vaikka iso osa hevosista on harrastekäytössä, on ala myös merkittävä työllistäjä. Pohjois-Karjalassa noin 400 henkilöä saa vähintään osan toimeentulostaan hevostaloudesta. Lisäksi ala työllistää muun muassa eläinlääkäreitä, kengitysseppiä ja hevostarvikekauppaa.
- Viime vuosien suurin muutos hevosalalla on ollut ratsuhevosten määrän vahva kasvu. Ratsukäytössä olevien hevosten määrä on jo yhtä suuri kuin ravikäytössä olevien määrä. Ja ratsujen määrä tulee edelleen lisääntymään, ennustaa Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen.
Hevosalan muuttuminen asettaa paineita myös alaa koskevan tutkimustiedon päivittämiseen. Hevosten terveydeksi –hankkeessa onkin tällä kertaa paneuduttu erityisesti ratsutalleja koskeviin kysymyksiin pihattovarsojen lisäksi. Hanketta on toteutettu laajan yhteistyöjoukon avulla, mukana ovat Hevostietokeskuksen lisäksi olleet Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Työterveyslaitos, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Savon Eläinsairaala sekä Itä-Suomen yliopisto.
Tutkimusta talleilla
Hankkeen tutkimukset on toteutettu siellä missä toiminta tapahtuu, eli talleilla. Kaikkiaan mukana on ollut lähes viisikymmentä tallia kolmen maakunnan alueelta.
- Talliyrittäjät lähtivät hyvin mielellään mukaan tutkimukseen, koska sitä kautta oli tarjolla myös asiantuntevaa konsultaatiota oman tallin asioihin. Hevosten hyvinvointi ei ole talleille ainoastaan eettinen kysymys, vaan eläinten terveydestä on hyvä huolehtia myös tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Sairauksien ennaltaehkäisy tuo säästöä hoitokuluihin ja terve eläin jaksaa toimia ratsun tai ravihevosen tehtävässä paremmin. Samahan se on ihmisilläkin, terveenä jaksaa tehdä töitä.
Tutkimusten tuloksista tärkeimmät liittyvät varsojen hengitystieterveyteen ja ratsuhevosten terveystarkastuksiin.
- Vieroitettujen pihattovarsojen ruokintapaikat tulisi kattaa tai sijoittaa niin, etteivät varsat kastu syödessään. Varsat altistuvat märkinä viruksille ja tautien pitkittyessä niistä tulee bakteeriperäisiä, mikä hoitamattomana heikentää varsojen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tärkeää onkin kehittää varsojen pihatto-olosuhteita. Pihatot eivät saa olla tuulitunneleita. Lämpöeristetty pihatto on meidän alueella järkevä ratkaisu, Heiskanen kertoo tutkimuksen tuloksista.
- Toinen konkreettinen tutkimustulos on ratsuhevosten säännöllisten terveystarkastusten merkitys. Säännöllisten terveystarkastusten avulla havaitaan helpommin mahdolliset sairaudet ja voidaan puuttua niihin ajoissa. Sitä kautta säästetään sekä hevosta että hoitokuluja. Eläinten hyvinvointi on eräänä osakokonaisuutena Neuvo2020 –ohjelmassa ja tämä mahdollistaa tuen käytön muun muassa hevosten terveystarkastuksiin.
Tutkimuksista saatu tieto on tuoreeltaan laitettu jakoon hevosalan yrittäjille ja harrastajille, viimeksi Joensuun jalostuspäivillä helmikuussa 2015. Hevosten terveydeksi –hanke on myös järjestänyt lukuisia koulutus- ja neuvontatilaisuuksia, joihin on osallistunut kaikkiaan yli 400 henkeä. Hevosten terveys siis kiinnostaa. Tutkimusten tulokset ovat johtaneet myös useiden hevosten hoitoon tai terveyden seurantaan liittyvien suositusten laatimiseen.
Kaikki Hevosten terveydeksi –hankkeessa sekä Hevostietokeskuksen aiemmissa hankkeissa kertynyt tutkimus- ja muu tieto on nähtävillä Hevostietokeskuksen verkkosivuilla.