Villiyrtit, luonnontuotteet ja kotivaraviljely kasvattavat suosiotaan samalla, kun tieto-taito keräämiseen ja kasvattamiseen on laskenut. Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa on käynnistynyt Luonnosta turvaa –hanke, jonka tavoitteena on lisätä osaamista luonnontuotteiden hyödyntämiseen ja erilaisten kotivaraviljelymallien kehittämiseen. Hankkeen toimenpiteet on suunnattu asukas-, kylä- ja marttayhdistyksille, maa-ja kotitalousnaisille, nuorille, työttömille, maahanmuuttajille ja hoivakotien asukkaille. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Karjalan Martat ry, Pro Agria Pohjois-Karjala ry/Maa- ja kotitalousnaiset, sekä Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys ry.  

- Luonnontuotteet kuten sienet ja villiyrtit ovat tällä hetkellä ”IN juttuja”, esimerkiksi julkkiskokit nostavat niitä esille. Ihmisillä on mielenkiintoa käyttää niitä enemmän. Kasveja kuitenkaan ei tunneta riittävästi, eikä tiedetä esimerkiksi sienipaikkoja mistä niitä voisi etsiä. Tämä tulee monesti esteeksi niiden keräämiselle. Monella on lapsuudesta huonoja kokemuksia hyötykasvien viljelystä. Tai niiden kasvattamisesta ei ole minkäänlaisia kokemuksia. Silloin voi olla kynnys lähteä itse kasvattamaan hyötykasveja. Suurin osa ihmisistä haluaa helppohoitoisen puutarhan ja siihen mielikuva porkkapenkin kitkemisestä ei ehkä käy. Onneksi tällä hetkellä on tullut muotiin laatikkoviljely, joka mahdollistaa aloittamisen pienillä askelilla ja se koetaan helpoksi, kertoo hankkeen vetäjä Maarit Sallinen-Uusoksa Pohjois-Karjalan Martoista.  

Luonnollisesti luonnosta  

Keruutuotteet kuten marjat ja sienet ovat myös tärkeä osa terveellistä suomalaista ruokavaliota. Lähiseudulla puhtaassa ympäristössä kasvaneet tuotteet ovat terveellisiä ja ekologisia valintoja täydentämään ruokavaliota. Luonnontuotteiden kerääminen antaa myös mahdollisuuksia lisätoimeentuloon.

- Sienet ovat mielenkiintoisia – kukaan ei maailmassa osaa kaikkia sieniä, vaikka sieninäyttelyissä aina tuleekin joku, joka sanoo, että tuntee kaikki sienet! Sienet eivät ole kasveja vaan oma eliökuntansa – ne ovat vaan niin jänniä ja sitten niitä voi syödäkin. Omaa innostustani nuorena lisäsi myös se, että rahat olivat opiskeluaikana aika vähissä ja se kannusti opettelemaan syötäviä sieniä ja kasveja – vaikka villiyrtit eivät silloin muotia olleetkaan eikä sienestys trendikästä, muistelee hankkeessa yhteystyökumppanina toimiva Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjalasta, maa-ja kotitalousnaisista.

Yhdessä kasvattamista ja oppimista

Yhdessä oppiminen lisää yhteisön osaamista ja antaa yhteenkuuluvuuden sekä turvallisuuden tunnetta. Kotitarveviljelyyn, luonnontuotteiden keräämiseen ja poikkeustilanteissa selviytymiseen liittyvien asioiden opiskelu yhdessä, luonnossa liikkuminen ja yleisötapahtumien järjestäminen ovat hyviä tilaisuuksia yhteisöllisyyttä lisäävään toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen.

- On mukavaa saada ”omaa lähiruokaa”  ja nähdä tomaattien  ja porkkanoiden kasvavan. Ne maistuvat ihan toiselle kuin kaupan tuotteet! On myös tärkeää, että lapset näkevät mistä kasvit saadaan ja miten niitä kasvatetaan. Yleensäkin pihalla ja puutarhassa touhuaminen koetaan mielekkääksi ja siinä samalla saa ruokaa pöytään, kuvailee Maarit Sallinen -Uusoksa.                 

Luonnontuotteiden keräämiseen liittyvä osaaminen on paljolti sukupolvelta toiselle periytyvää tietoa, joka ei enää Pohjois-Karjalassa välity automaattisesti nuoremmille sukupolville. Asiantuntevalla neuvonnalla voidaan paikata tämän ketjun katkeamista ja toisaalta kannustaa kerääjiä entistä monipuolisempaan luonnontuotteiden hyödyntämiseen, kuten erilaisten sienten ja villiyrttien keräämiseen.   Käytännössä asiaan pureudutaan hankkeessa luonnontuoteretkillä, malliviljelmillä kylien yhteisöissä ja eri teemoja käsittelevissä tapahtumissa. Hankkeessa otetaan myös haltuun tämän päivän teknologisia, kaikkien ulottuvilla olevia sovelluksia ja informaatiokanavia.

Ympäristötaidetta ja tapahtumia

Hankkeessa teemoja käsitellään myös ympäristötaiteen ja kaikille avoimien tapahtumien kautta. Tulevan kolmen vuoden aikana toteutetaan esimerkiksi yhteisöllisiä syötäviä teoksia ja ikkunaviljelmiä julkisille paikoille tai hankkeessa mukana oleviin yhteisöihin. Matalan kynnyksen tapahtumat tuovat mielenkiintoisesti esille ympäristösivistys-näkökulmaa. Ympäristösivistyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä omakohtaista, ihmisen sisältä lähtevää, tietoiseksi tulevaa suhdetta ympäristöarvoihin ja ympäristön käyttöön.  

- Odotan hankkeelta yhdessä tekemisen meininkiä, uuden oppimista yhdessä ja innostusta esimerkiksi laatikkoviljelyyn. Myös syötävät teokset tulevat olemaan varmasti niin tekijöille kuin osallistujille mielenkiintoisia, pohtii Maarit Sallinen-Uusoksa.  

Juuressipsejä ja tattipizzaa  

Pimeä lumeton talvi taittuu pian jouluksi, mutta tuolloin kannattaa suunnitella jo tulevan kasvukauden toimintaa. Hankkeen kautta järjestetyt neuvonnat ja kurssit täyttyvät jo pikkuhiljaa, joten jos teemat kiinnostavat, kannattaa olla varhain liikkeellä ja ottaa yhteyttä Maaritiin.  

- Talvi on suunnittelun ja miettimisen aikaa. Tällöin ehkä kannattaisi porukalla miettiä, olisiko mukava kokeilla yhdessä kasvattamista, tai opiskella sieniä tai villiyrttejä retkillä. Kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä ja sopia näistä neuvontapaketeista, jolloin voi varmistaa että on mahdollista saada haluamansa retket tai kurssit, muistuttaa Maarit Sallinen-Uusoksa.

Itse kasvatetusta sadosta on iloa talvellakin. Tatit ja muut sienet taipuvat pizzoihin ja piirakoihin ja pakastetut tai kuivatut villiyrtit maustavat ruokaa ympäri vuoden. Juuressipsi- reseptillä saa vaihtelua pikkujoulutarjoiluihin tai vaikkapa joulupöytään. 

RESEPTI:

• Juuressipsit
• 1 kg     porkkanoita, punajuurta, palsternakkaa ja naurista
• n. 4 rkl ruokaöljyä    
• maustamiseen suolaa tai muita haluamiasi mausteita tai yrttejä esim. kuivattua poimulehteä  

Valmistusohjeet:       

1. Siivuta juurekset ohuiksi siivuiksi ja nosta sekoituskulhoon.    
2. Lorauta päälle vähän öljyä ja ripottele osa mausteita mukaan.
3. Pyörittele siivuja astiassa niin, että mausteet tarttuvat hyvin jokaiseen siivuun.    
4. Kuumenna uuni 220 asteeseen.   
5. Kaada sipsit pellille ja levitä ne tasaisesti etteivät siivut ole päällekkäin.
6. Paista ensin noin 10-15 minuuttia ja laske lämpötila sen jälkeen 90 asteeseen.    
7. Paahda sipsejä 1-2 tuntia, riippuen niiden paksuudesta.    
8. Sipsit ovat valmiita kun ne ovat rapsakoita.
9. Ripottele loput mausteista/yrteistä paahdetuille juureksille.   
10. Huom! Jotkut juurekset vaativat pidemmän ajan kuin toiset.

Luonnosta turvaa hanke:

vastuullinen toteuttaja: Pohjois-Karjalan Martat ry. Osatoteuttajina ProAgria Pohjois-Karjala ry ja Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys ry. Hankeaika: 10.08.2015-31.7.2018. Hanke on saanut rahoituksen Joensuun seudun Leader ry:ltä ja Keski-Karjalan kehittämisyhdistys Jetinalta. 

Hankkeesta artikkeli YLE Pohjois-Karjalassa

Luonnosta turvaa -hanke twitterissä

Lisätietoja: Maarit Sallinen-Uusoksa puh: 050 448 3335 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.