Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian opetuskeittiössä käy huiske. Alkuideoinnista on päästy tositoimiin. Marjoista ja vihanneksista kokeillaan erilaisia tuotteita, mietitään uusia yhdistelmiä ja maistellaan. Tuotekehittelyyn ja jatkojalostukseen perehdyttiin keittiöstä käsin kaksipäiväisessä Puutarhurin aarteet tuotekehittelyssä -tiedonjakotilaisuudessa.

-Koulutuspäivien tavoite on ennen kaikkea se, että päästään eroon perinteisistä ajattelumalleista ja kaavoista. Uskalletaan lähteä miettimään uudenlaisia käyttötapoja, pois totutusta, rohkaisi elintarvikeasiantuntija Jaana Elo KoKo palveluista. Suomesta esimerkiksi suurin osa luonnonmarjoista menee tällä hetkellä vientiin joko tuoreena tai pakasteena eli jalostusaste on pieni. Tuotekehittämisessä olisi tässä suhteessa paljon tehtävänä.

-Kun uusia tuotteita ideoidaan, ei pidä vielä takertua kannattavuuslaskemiin tai ei toimi-ajatteluun. Idea ja tuote jalostuvat monesti pikkuhiljaa, ja uudet tuotteet saavat alkunsa montaa eri kautta, Elo kannusti. Tuotevalikoimaa lisää esimerkiksi erityisruokavaliot. Nykyisin kiinnitetään paljon huomiota myös sivuvirtoihin, ja ylijäämä osan hyödyntäminen onkin noussut vahvasti.  

-On myös hyvä muistaa, että oma maku ei ole paras maku, Elo muistutti. Tätä voisikin pitää tuotekehittelyn kultaisena sääntönä. Kuluttajana oma maku tietysti ratkaisee valinnan mutta tuotekehittelyssä muiden arviota ei voi sivuuttaa.

Alalla on tilausta myös pienille toimijoille. Niillä on mahdollisuus reagoida ja lähteä uusiin pieniin kokeiluihin, kun puolestaan isommat toimijat eivät yhtä helposti taivu yksittäisiin kokeiluihin. Lisäksi kaikkien ei tarvitse keskittyä kehittämään tuotteita suoraan kuluttajille, vaan ammattikeittiöihin tai ravintoloihin suunnatut tuotteet ovat toinen vaihtoehto.

Kohti uusia tuotteita

-Aiemmin ei ole tullut kokeiltua tällaisia tuotteita, joten uutta on oppinut. Saimme nyt kokeilla esimerkiksi marmeladin, marengin sekä erilaisten hillojen tekoa. Onhan tämä vaihtelua puutarhaopintoihin, totesivat viljelypuutarhurin ammattitutkintoa suorittavat Tanja Karvonen ja Sari Korhonen. Heille erilaisten elintarviketuotteitten kehittäminen kuuluu osana koulutukseen.

Mukana opiskelijoista oli myös polvijärveläinen Jenni Simanainen, jonka oma tuote on pakastettu härkäpapu. Hän on jo viljellyt härkäpapua pienimuotoisesti, ja monikäyttöinen pakastettu härkäpapu on hyväksi havaittu. -Kysyntää härkäpavulle on tällä hetkellä niin paljon, että tarkoitus on jo tulevana kesänä lisätä kasvatusalaa. Härkäpavun suosio on kasvanut nyt kovasti, kun kasvinruoka ylipäätään on nousussa, Simanainen kertoo.

Oma yritys on hänellä suunnitelmissa, ja voisi härkäpavun kehittämistä luonnehtia myös sydämen asiaksi. -Härkäpapu on niin hyvä ja monipuolinen käyttää, että aion viedä sen sanomaa edelleen sitkeästi eteenpäin, naurahtaa Simanainen.

Tiedonjakotilaisuuden järjesti Mahdollisuuksia jatkojalostukseen -hanke. Hankkeen toteuttajia ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto ja Josek Oy. Lisää elintarvikkeiden jalostukseen liittyviä tiedonjakotilaisuuksia on tulossa pitkin vuotta. Kaikille avoimet tapahtumat voit katsoa hankkeen sivuilta.