Kotimaisten marjojen kysyntä on kasvussa, niin tuore- kuin pakastemarjojen osalta. Pohjois-Karjalassa kaikki tuotetut marjat menevät myyntiin, joko pakastajille, jatkojalostajille tai suoramyyntinä kuluttajille. Tilakokojen kasvattaminen, kasvustojen uudistaminen ja uusien marjatilojen perustaminen ovat keinoja marjantuotannon lisäämiseen. Apuna on ylimaakunnallinen tiedonvälityshanke Marjamaat, joka välittää viljelijöille uusinta tietoa marjanviljelyksestä.
Tänä vuonna erityisen lämmin toukokuu on jouduttanut marjojen kypsymistä ja ensimmäiset kotimaiset mansikat löytyvätkin jo kauppojen hyllyiltä. Satokausi tulee kuitenkin olemaan melko lyhyt, joten marjan ostajien ei kannata jäädä odottelemaan hintojen halpenemista. Jos edellisiä kesiä on uskominen, kauppa käy ja kysyntää riittää.
- 2000 -luvun alussa lähiruokabuumi ei ottanut vielä tuulta alleen, mutta nyt siitä on tullut pysyvä suuntaus. Lähiruoan ja kotimaisen ruoan suosiminen näkyy myös marjankulutuksessa, ProAgria Pohjois- Karjalan ry:n asiantuntija ja Marjamaat- hankkeen hankevastaava Päivi Turunen kertoo. – 2000 vuodesta asti ei ole aiemmin ollut näin kovaa kysyntää kotimaisille marjoille. Kyllä tässä pulan puolella ollaan, erityisesti mansikan, herukoiden ja karviaisen osalta.
Vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa oli 129 marjatilaa, joiden yhteispinta-ala oli 792 hehtaaria. Eniten Pohjois-Karjalassa kasvatetaan herukoita (444 ha), mansikkaa (288 ha) ja vadelmia (28 ha). Merkittävää on myös pohjoiskarjalaisen karviaisen määrä - 16 hehtaarilla Pohjois-Karjala on Suomen suurin karviaisten tuottaja. Pohjois-Karjalassa kasvatetaan pieniä määriä myös tyrniä, pensasmustikkaa, marja-aroniaa sekä muita erikoisempia marjoja. Suurimpia marjojentuottajakuntia ovat Kitee-Kesälahti, Rääkkylä, Ilomantsi ja Liperi. Suomalaiset marjat menevät pääsääntöisesti kotimaan käyttöön. – Pääostaja täälläpäin herukoille on Marja Carelia Oy. Mansikat ja vadelmat myydään kuitenkin pääsääntöisesti suoramyyntinä, Päivi Turunen valottaa.
Marjamaat-hankkeella kasvua marjantuotantoon
Ylimaakunnallinen Marjamaat-hanke pyrkii vastaamaan marjojen kysynnän kasvuun. Hankkeella pyritään vaikuttamaan tilojen sukupolvenvaihdoksiin, tilakokojen kasvattamiseen sekä toki yritetään haalia myös uusia marjanviljelijöitä. – Välitämme viljelijöille uusinta kotimaista ja kansainvälistä tietoa sekä madallamme kynnystä eri toimijoiden yhteistyöhön, Turunen kertoo. Marjamaat hanke tekeekin tiivistä yhteistyötä muun muassa Mahdollisuuksia jatkojalostukseen -hankkeen kanssa.
Marjamaat hankkeen tilaisuuksissa on ollut satoja osallistujia ja osallistujatavoitteet on jo tässä vaiheessa ylitetty. – Täytyy olla tyytyväinen. Kun päästiin lopulta toteuttamaan hanketta, on kaikki edennyt tosi hyvin, Päivi Turunen tiivistää. - Muutos marjatilojen pinta-alassa vuodesta 2015 vuoteen 2017 on 9,5 prosenttia. Pinta-ala on lisääntynyt 78 hehtaaria, eli suunta on oikea, Päivi Turunen kertoo. - Eniten ovat lisääntyneet herukat, karviainen ja mansikka.
Tarvetta uusille tiloille olisi yhä ja etenkin luomumarjoille olisi kysyntää. Päivi Turunen antaakin vinkin perinteisestä maataloudesta luopuville viljelijöille: - Perinteisestä maanviljelyksestä siirtyminen marjanviljelyyn on varteen otettava vaihtoehto. Karjantuotannon mukanaan tuoman karjanlannan jälkeen pellot ovat hyvässä, ravinteikkaassa kunnossa marjantuotantoa ajatellen. Muutenkin pellot sopivat hyvin herukanviljelyyn, herukka viihtyy hyvin multavissa maissa. Herukantuotannon osalta markkinointi on samantyyppinen kuin, jos on tottunut saamaan maitotilin. – Poiminta tapahtuu koneellisesti eikä markkinointiin tarvitse panostaa kovin paljon, kun tuotanto on hyvin pitkälti sopimustuotantoa. Tällä hetkellä useampikin yritys tekee uusia tuotantosopimuksia.
Marjamaat -hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ry. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat ProAgria Etelä Savo ry, ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus. Hanke toteutetaan Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla. Marjamaat hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa 30.6.2019 asti, joten luvassa on vielä paljon tapahtumia ja uutta tietoa marjanviljelykseen liittyen.
Lisätietoja hankkeesta löydät ProAgria Pohjois-Karjalan nettisivuilta.